Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. marraskuuta 2025
Sen sijaan, että se pakoon lähtisi, hyökkää se usein suuren aseellisen joukon kimppuun ja hajoittaa sen erilleen. Yksi Arabialainen ei koskaan uskalla jalopeuraa ahdistaa, jollei hän voi odottaa vähintään kahdenkymmenen kiväärin apua, ja silloinkaan se tavallisesti ei kuole, ennenkuin se on vihollisensa isossa verisaunassa käyttänyt.
Näät tahto, jos se tahdo ei, ei kuole, vaan tulen lailla ylös nousee, vaikka painaisi tuhatkerroin voima raaka. Mut jos se taipuu vähänkin, se seuraa jo väkivaltaa; ja niin teki nämä, palata jotka luostariin ois voineet. Jos täydellinen heiss' ois tahto ollut kuin halsterill' Laurentius Pyhän oli tai Muciuksen, kättään kohtaan jyrkän,
"Mutta, herranen aika, setä, eihän tuosta nyt vähästä lamppuöljyn hajusta kuole." "Lamppuöljyä!" huusi setä ihan tulipunaisena kiukusta.
Sotamiehet nostivat sairasta ja hän joi aika kulauksen, silmät ummessa, mutta repäsi ne samassa auki sanoen: »Ah! Tultako te minuun kaadatte? Ihan minä nyt kuolen.» »Väkevää se oli, mitä saitte», sanoi Alli. »Vahva pitää, eikä tässä ole aikaa kursailla», virkkoi Iikka. »Juokaahan vielä, ette te tästä kuole.» Ja Yrjö joi. »Aivanhan koko kieli menee mukaan», sanoi hän väsyneesti.
SKULE KUNINGAS. Onnetoin mies, mitä olet tehnyt? POOL FLIDA. Kuullut kuninkaani käskyä. SKULE KUNINGAS. Poikani! Poikani! Minä onnetoin; minä olen menettänyt kuningaskuntasi! PIETARI. Ei, te olette voittava. Niin suuri kuninkaan ajatus ei kuole! SKULE KUNINGAS. Vaiti, vaiti! Tässä kysytään enempää kuin miehen elämää ja kuolemaa! Katu Oslon kaupungissa.
Etkö ampunut kivellä Sydäntäni sorrettua? Siks on sun veresi vuoro Mahalana maalle juosta. ILVO. Sääli, säästä armas paimen! Sulle teen parahan paidan, Kaatiot ja kautokengät, Syötän voilla, vehnäsillä, Rieskamaidolla lihotan, Mesileivin miellyttelen KULLERVO. En usko epattonaista, Ampuu. Tuosta nuoleni lähetän! Ilvo parahtaen horjuu ja kaatuu. Kuin salama sattui isku. Kuole, korskea emäntä!
"Anna minulle lusikallinen pöytäsuolaa sulkee veren ja pisarainen vettä. Kiitoksia, nyt voin paremmin." Tuokion kuluttua lisäsi hän: "Kuoleman lähestyminen on kauheata. Minulla on aina, kun olen elänyt rajusti, ollut hirmu kuolemaa kohtaan; mutta minä olen aina ajatellut: sinä olet niin nuori, sinä et vielä kuole pian. Sinulla tulee olemaan kyllin aikaa tehdä parannusta.
Hän sai havaita, että Herran teissä ei ole pienintäkään epävakuutta, vaan kaikkein vakavinta totuutta, että rankaistus ennemmin taikka myöhemmin seuraa syntiä, ja että kaikkein pahin, joka täällä maan päällä voi syntistä kohdata, ainoastaan on kuin hyttysen purema sen madon suhteen, joka ei kuole, ja sen tulen, joka ei sammu.
Kun viimme yönä makasin valveella, ajattelin mitä kuolema on, näin tuon kamalan, ahtaan ruumisarkun, syvän, kylmän haudan, ja minä vapisin tuskasta. Mutta siinä ei ole kaikki! Joku sanoo sisimmässäni, ett'ei sielu kuole ruumiin mukana, ja jos se elää, isä, mihin se silloin joutuu, mihin joutuu henki?
Luulen, että minä jo kuolen!« Klaus hämmästyi. Vääpeli oli kuolevaisen näköinen. «Heittäkää tyköänne tuo kivi, niin ette kuole!« sanoi hän. Vääpeli silmäili häntä kolkosti. «En!« huusi hän. «Se on kallis kivi; en minä kuole ennenkuin huomenna... Kirjoittakaa!« Klaus istui pöydän ääreen. «Minä kirjoitan«, sanoi hän.
Päivän Sana
Muut Etsivät