Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Jo vuosia takaperin oli Pietarissa Suomalainen Kirjallisuuden Seura aivan syntymäisillänsä; kokouksia pitivät jo ja asetukset olivat tehdyt; Suomalaista Sanomalehteä olisi ruvettu kohta antamaan, mutta tuumat tulivat estetyiksi. Suomen koulu tekee paljon kunniata Suomen seurakunnan papistolle ja esimiehille.
JACHIMO. Vai niinkö kirjoittaa? POSTHUMUS. O, ei, ei, ei! Se on totta! Tuossa tuokin! Ei kunniata, missä kauneutta! Ei totuutta, miss' on sen ulkomuoto! Ei rakkautta, miss' on toinen mies! Lujempaa tavaraa ei naisen vala Kuin hänen hyveensä, ja se on tyhjää. Petosta määrätöntä! PHILARIO. Malttukaahan. Pois soimus! Viel' ei voitettu se ole.
Jos terää, voimaa, pistint' On kyyssä, myrkyssä ja veitsess' yhä, Niin turvass' olen. Vaimosi Octavia, Tuo salamiettijä ja kainosilmä, Ei kunniata voittaakseen saa mua Mitellä katseillaan. Antonius, tule! Avuksi naiset! Nostamme sun tänne. Apuhun tulkaa! ANTONIUS. Joutuun! Kohta kuolen. CLEOPATRA. Tää vasta leikki! Kuinka painat, armas! Tää mielen raskaus kaikk' on voimat vienyt, Se tekee painon.
Kumarsin kohteliaasti joka suunnalle, ja muistaakseni mutisin jotain sinnepäin, että tämä kaikki oli minulle ansaitsematonta kunniata tahi muuta semmoista. Mutta nyt alkoi joka suunnalta tulla kädenpuristuksia, siunauksia, onnentoivotuksia, ylistyksiä ja kaikenlaisia kiitollisuuden ja kunnian osoituksia.
Jos taas muuttaisin saarna-tuolin asemaksi, josta koettaisin hankkia itselleni kunniata ja mainetta kaunopuheliaisuudella ja runollisessa muodossa esittelemällä uskonnollisia mietteitäni, niin luulen, että väärinkäyttäisin kokonansa papillista virkaa; suurella pelvolla näin siis sen päivän lähestyvän, jolloin minun oli lähteminen yliopistosta ja lopullinen päätös tehtävänä.
Katri tulee huomaamatta sisälle ja kuulee lopun haastelusta. MARIA. Sa esi-isäin kunniata kerskaat, Ja voimaa, jonka syntyessäs voitit, Ja kuntoa, jon veren kanssa sait! Vaan tuo, ku outona ja nimetöinnä Käy kunniaa ja rakkautta voittaan Vaan nerollansa, miehuudellansa, Ku aatelinsa hiellänsä ostaa, Häll' eik' oo siihen valtaa niinkuin noilla, Kut eläkkeenä esi-isäin töistä Sen kantaa saavat?
Kunniata sankarille! Kunnioittuna hän maatkoon! Miehuus, miehen kunto sille pysyväisen muiston taatkoon! Orjan jalka ei saa painaa hautaa, miss' on Munter vainaa. Vanha kantasuku tulkoon suojaks sille! Amen olkoon!"
Pääni, pääni, sinä poloinen, Pääni palvelemaan altis ain'! Olet palvellut, sä päähyt jo, Umpeen vuotta kolmeneljättä: Etkä saanut ole, päähyt oi, Kunniata etkä mainetta, Etkä korkea arvoa. Et ole saanut hyvää sanaakaan Sait sä, päähyt parka, ainoastaan Kaksi korkeata pylvästä Sekä vaahteraisen poikkipuun, Vielä paulan silkkinuoraisen. Kansanlaulu.
Tässä tieteessä ei yleensä luulla olevan mitään, jota ei voisi sekä puolustaa että vastustaa. Senpä tähden harvat siinä viitsivätkään etsiä totuutta; paljoa useammat sitävastoin havittelevat neron kunniata siitä, että mukamas uskaltavat vastustaa ylevimpiäkin totuuksia.
Sanomattakin on selvä, että minä jonkunmoisella ylpeydellä astuin Kaarlo Suuren eteen tallilyhtyjen, lamppujen ja päreitten valossa. Hän syleili minua koko armeijan nähden. Herra adjutantti! lausui hän. Teidän rohkeutenne, teidän älykkäisyytenno tuottaa teille kunniata. Teidän toimenne tässä kahakassa olen minä ensi tilassa esittävä hänen majesteetillensa kuninkaalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät