Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Kirje, äiti, ja osoite kuoressa on kummin käsialaa. Näytäppä minulle, lapseni aivan oikein, se on Miina Orellilta! Liisa otti kirjeen ja kallistausi taaksepäin tuolle alkuperäiselle lepotuolille, Paula, joka nyt oli soleva, kaksitoistavuotias tyttö, heittäysi kahden suuren koivun välissä olevaan riippumattoon.
Ristiäisissä lahjoitettuja poroja ja niiden jälkeisiä, vaikka ne lisääntyisivät kuinka suuresti, ei koskaan lueta perintöön kuuluvaksi, vaan on se lapsen erityinen omaisuus. Ennen muinoin sai lapsi myös usein poron kummin lahjaksi, ja sen, joka ensin keksi ja näytti lapsen ensimmäisen hampaan, tuli aina lahjottaa sille poro.
SUSANNA. Vie jo pois! Mene, mene! KIRSTI. Se hyvä. Annanko sisukset kissalle vai korjataanko ne keittoon? No, tuota tuota tee nyt kummin hyvään! KIRSTI, Se hyvä. Kai minä heitän ne pellolle, sillä kyllä kai kissakin kuolisi mokoman käärmeen sapesta. "Käärme oli kavalin kaikkia " SUSANNA. Mene nyt siitä! Tuostapa nyt vastuksen heitti. KIRSTI. Se hyvä. Mutta entä ne sisukset? Etkö sinä kuullut!
Sillä kun isäntäväki ja vieraat katselevat toisiaan väliä-pitämättömyydellä ja kummin puolin onnitellaan itseään kun pidot ovat lopussa, niin on mahdoton että heillä voisi olla hauska toistensa seurassa.
Mataran mummo ei monta sanaa puhunut, mutta kun kahvit oli juotu, meni hän nyytilleen, otti sieltä suuren joukon sarvia, joiden päät olivat rakkonahalla suljetut, pani ne kiuluun ja käski kummin viedä ne saunaan likoamaan. En tiennyt seuraisinko kummia saunaan vai jäisinkö pirttiin. Mataran mummo kiinnitti kuitenkin mieltäni niin, etten pirttiä voinut jättää.
Lassi katseli kummin silmin ainoan poikansa riemupuhkeita ja supisi itselleen: "saapa nähdä jos ei tuo onnistu paremmin kun jäniksen pyyntö". Sanoi kuitenkin: "Kuule Risto, varoita vaan, ettet saa rukkasia Annalta". "Minäkö saisin rukkaset, ohhoo! Rukkasia en pelkää, vaikk' oisi kuninkaan tyttö. Hei, Tuovilaan rengiksi ja sitte isännäksi isoon Tuovilaan, kas se passaa!
STELLA. Voi kun mamma kehtaa pitää noin tuhmaa ihmistä kotonansa. En minä suinkaan! Enkä minäkään. Entäs vehnäset: ne ovat hienommat kun harsot herrasryökkinäin silmillä ihan! STELLA. No leipää on toki runsaasti HESSU. Runsaasti kaloja! huusi kummin Kaisa, kun verkko repes! Leipää on runsaasti kun vaan jaksaa lainoissa juosta! STELLA. Ja se on ikävä seikka!
Ja Yrjö oli kuullut sitä samaista itkun pillitystä jo pitkin yötä seinän takaa. Ettäkö olisi kihloihin mennyt Elsa? Tai antanut rukkaset. Kirjeen se vain kirjoitti tänä aamuna. Ja sekö nyt sitten itkettävää olisi, olipa kummin tahansa! Mutta hämärän tultua se jo kävi ihan sietämättömäksi.
Ja kaikki suli herttaiseen sopusointuun jylhän luonnon kanssa. Kun sitten vielä komea hotelli kohosi kosken partaalle, hymähtivät mahtavat herrat tyytyväisesti, sillä tuo alkoi jo tuntua taidekauniilta. Mutta kovin oli kummin vielä jylhä tuo koski ja osoitti sellaista raakaa voimaa, jota sivistyneen sukupolven ei tarvitse sietää.
Henrik tosin katsahti häneen, mutta ei nytkään ottanut miettiäkseen mitä Johannes oli sanonut. No niin, niin, hän vaan sanoi, tietysti täytyy luopua, kummin puolin, sitähän rakkaus juuri onkin, että luovutaan itsekkäisyydestä, intoili hän. Hänen mielestään oli tuo "kärsimyksen" tie paljoa viehättävämpi kuin se toinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät