United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun tänä iltana kävin kadun poikki asialla äitini luona, näin minä kummastuksekseni Evan istuvan käsi isäni kädessä ja levollisesti lukevan hänelle kolmattakolmatta Psalmia, sillä välin kuin äidin-äitini istui ja kuunteli ja äitini tyytyväisesti kutoi heidän vieressään. Tuntui siltä kuin hän olisi tuskin ollut päivääkään poissa, niin hiljaisesti hän pujahti jälleen entiselle paikallensa.
Hän ei enään itkenyt, hän naurahtikin itsekkään tyytyväisesti huomaamatta sitä, että kaikki näyttivät olevan häpeissään, kun hän mainitsi Sérafinen nimen, vieläpä Beauchênekin, joka piti sisartaan häpeää tuottavana ja sopimattomana seuralaisena nuorelle tytölle.
Vaaran laella istuvat immet tähystämässä ja näkevät naisen tulevan tuvastaan järven niemestä vastapäätä ja jousimiestä vastaan rientävän, näkevät hänen käsiään yhteen lyövän ja kuulevat hänen ihastuksesta huudahtavan: Kenen ihmehen onnella sait saalihit moiset? Ja tyytyväisesti hymyillen vastaa metsämies: Sinun onnellasi lienee annettu, mikä ei ole omallani otettu!
"Kyllä todellakin tuo rovastin jumalisuus taitaa olla tehtyä. Kovin pintapuoliselta ne tuntuvat nuo raamatunselitykset. Ja mitätöntä hapuilemista tuo oli sekin tulosaarna toissa pyhänä. Vaan eipä nuo liene kaikilla papillakaan lahjat yhdenlaiset", sanoi Karisen Sohviija tyytyväisesti. "Mitä sitä sitten rupeaa papiksi kun ei ole lahjoja" sävähti yhä Mäntylän Matleena.
Teekeitin hyräili; tuuli kiiti huoaten tyhjiä katuja pitkin ja sadepisarat valuivat lakkaamatta alas ikkunaruutuja myöten. Tyytyväisesti nyykytteli ijankaikkisesti hymyilevä kiinalainen mandariini päätään lasikaapissa, äkäinen pikku villakoira makasi laiskana ja tyytyväisenä pienellä tyynyllänsä.
Hovimestari oli niitä, jotka katsoivat kuoren tärkeämmäksi kuin ytimen ja joiden mielestä hetken loisto on pääasia, vähät siitä, joskin kaikki tulevaisuudessa kuihtunee. Hyvältä näyttää, sanoi hän, tyytyväisesti silmähtäen nopeasti suoritetun työnsä hedelmiä. Enemmän kultaa enemmän, enemmän vain pohjattomaan kuiluun.
"Vahtiparaati!" lausui Ilse kuunnellen ja tyytyväisesti hymyillen vanhoja, viidenkolmatta vuotisia muistoja Hannoverista oli luultavasti virinnyt hänessä. Melu läheni lähenemistään ja äkkiä virtaili ihmisjoukko yht'aikaa kadulle. "Heih! katsokaas tuota! Hän on roikkunut sata vuotta vaatekaapissa!" huudahti katupoika seisahtuen Ilsen eteen.
"Olenhan minä pessyt kodissa äidin kanssa ja yksinkin, se vaan että meillä oli niin vähä vaatteita." "Herra siunaa, kun tuo tyttö osaa niin tyytyväisesti puhua kaikesta, niin kuin köyhyyskin olisi vaan ilman-aikainen turhanpäiväinen asia, vaikka se on suuri vitsaus ja Jumalan ankara rangaistus." "Ai, ai, mummo!
"Jos yhtiöllä on hyötyä rahoistani, voi sitä minulla itsellänikin olla! Olkoon menneeksi! Minä tuon teille huomenna ensimmäiset säästörahani!" "Siinä teette oikein", vastasi kauppias tyytyväisesti.
Niina näytti uteliaalta, vaan samalla vähän levottomalta sitä avatessaan. Lääkäri tarkasteli häntä tyytyväisesti hymyillen. Sinistä samettia kävelypuvuksi! Niina punastui, kääri kankaan paperiinsa, työnsi sen etemmäksi pöydälle ja nousi ylös. "No?" kysyi Rolf hymyillen. "Eihän tuota vaan vielä ole maksettu?" kysyi puolestaan Niina, kasvot ihan punaisina. "On, kuinkas muuten."