Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


"Vahtiparaati!" lausui Ilse kuunnellen ja tyytyväisesti hymyillen vanhoja, viidenkolmatta vuotisia muistoja Hannoverista oli luultavasti virinnyt hänessä. Melu läheni lähenemistään ja äkkiä virtaili ihmisjoukko yht'aikaa kadulle. "Heih! katsokaas tuota! Hän on roikkunut sata vuotta vaatekaapissa!" huudahti katupoika seisahtuen Ilsen eteen.

Muuten esitti hän sangen hauskasti ukon tapaa asettaa nenäliina polven päälle ennenkun tämä heitti jalkansa toisen ylitse; yhtä hauska oli myöskin hänen kuvauksensa siitä, miten ukko alinomaa uusi vakuutuksensa »todellisesta varallisuudestansa». Kertomus vaikutti kuin kohtaus »Rameaun veljenpojasta» yhdeksännellätoista vuosisadalla, ilman puuteria, hienoutta ja viuluja: hieman raa'asti ja villisti, olletikin kun Tom samalla matki englantilaisten ääntämistapoja, murahdellen kuin mikäkin bulldog-koira; näillä sukkeluuksilla koetti näet tuo entinen parisilainen katupoika korvata sen, mitä häneltä leikinlaskijana puuttui ranskalaisten pirteästä luontevuudesta.

"Miksi et tule?" "Minä olen katupoika, minä olen rosvon poika." Sanat tulivat korahtamalla. "Miksikä niskoittelet? Ethän niskoitellut äidillesikään." "Kuka sen sanoi?" "Maiju." Josu rupesi vapisemaan, kätensä puristuivat nyrkkiin. "Isä lyö minua ja muut lyövät Maijua", lausui hän riivatulla äänellä. "Minusta ei ole lukuakaan, mutta Maijusta.

Otan hapenistasi itseäsi, niin ! SELMA. Hän viskasi kivellä toveriansa. SAARA. Mitä se sinua liikuttaa... Ei hän sinun lapsesi ole. Pidä itsestäsi huolta. Mene työhösi! Ja sinä, Wille, saat pysyä edempänä minun pojastani. Mokoma katupoika. Tuleppas vaan toisen kerran näkyviini. WILLE. Kun minä sanon mammalleni... Kyllä hän teille näyttää...

Katupoika, joka aikoi hutkia häntä tupakkipurupalkoilla, sai sen sijaan maistaa hänen pamppuaan, tuota mainiota kissaa, sillä kissa pysyi kapteenin uskollisena seuralaisena ja siitä pilanteosta tuli pikainen loppu. Kapteeni Gastista tuli arvossa pidetty mies, hän kiipesi taas kunnian portaita ylös, maksoi vanhat kapakkavelkansa ja varoi tekemäsi uusia.

"Jumalakin häntä uskonee!" tuumivat lappalaiset päitähän punallellen. Finmarkenilainen talonpojanpoika, uljas, ylpeä englantilainen laivapoika ja notkea, neuvokas pariisilainen katupoika yhdess' ainoassa persoonassa, viskeli hän sukkeluuksia ympärillensä, oikealle ja vasemmalle; tuop' oli kokonainen leikkitulitus.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät