United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja pitäiskö meidän nyt muka hellittää käsistämme nuot meidän oikeutemme, ja etuutemme, ja vapautemme, meidän tuomio- ja teloitus-oikeutemme, ja meidän sakoitus-oikeutemme, ja meidän oikeutemme perillisettä kuolleen muukalaisen perintöön ja meidän muut etumme, ja sallia sisään-murtamista rehellisen porvarin huoneesen, mitään rangaistusta vaatimatta?
Viimein sai hän suustaan hyväntahtoisen, kömpelön: "Niin, rakas veli, toivotan sentään onnea, pääasiahan on, että kukin on tyytyväinen siihen, mitä on saanut". "Kiitos", vastasi Bengt ja puristi rehtori Grahnin kättä, "kiitos! Mutta mitä perintöön tulee, niin ihmeellisintä on, että sen voivat kaikki saada, se on kaikille tarjona, niin hyvin kurjimmalle kerjurille kuin miljoonain omistajalle.
Minä olen suuresti erehtynyt, ellei se siinä suurilla kirjaimilla ole kirjoitettuna, sillä minä olin siihen aikaan itse pitäjänkirjurina ja teidän isä-vainaja sanoi aina: 'Mitä on kirjoitettu, se on kirjoitettu sitä ei latki yksikään koira, eikä pemoita yksikään kana pois'. Arveletteko, ettei Jaakko tyydy äitinsä perintöön?
Hän ei milloinkaan ollut onnen lempilapsi ja pienen turvattoman hoitajana ei minun tarvinnut sormellanikaan perintöön koskea ei löytynyt mitään perässä. Niin otimme, Sannani ja minä, tuon sydänkäpysen omaksi lapseksemme, ikäänkuin olisimme sen kaivosta löytäneet eikä siitä ole meillä mitään vahinkoa ollut.
Ajattelepas mitä lieneekään, kun seisoo tuhansien sidottujen orjien edessä kaikkien ja itsekunkin lunastusraha ja kiinnekirja ijankaikkiseen perintöön kädessä! Ajattelepas mitä lieneekään, kun näkee suuret joukot nälkäisiä miehiä ja vaimoja ja Herralta itseltä on saanut vallan keskellä suurta erämaata hankkia heille elämän leipää!
Ei, ei, ajatteli Nehljudof, täytyy vapautua; vapautua kaikista näistä valheellisista suhteista sekä Kortshagineihin, Maria Vasiljevnaan, perintöön, että kaikkeen muuhun... Niin, hengähtää jälleen vapaasti. Lähteä ulkomaille, Roomaan, ryhtyä jälleen taulua maalaamaan». Hän muisti epäilleensä omia taipumuksiansa ... no, olkoon kuinka tahansa, kunhan vaan hengähdänkin.
Tällä, Ludwig Blänkert niminen, oli äitinsä kautta, syntyisin neiti Sidenkrona, oikeus perintöön vanhan Sidenkronan jälkeen, joka jätti erittäin suuren varallisuuden. Käräjöiminen ilmestyi, mutta kun nuori Blänkert oli alaikäinen, vietiin perintö, asia jäi siksensä ja perintö tuli jonkun kamreeri Millerin omaksi, joka lienee ollut hyvin kehno ja halpa ihminen, kykenevä suurimpiin konnantöihin.
Vakavasti lausui hän: "Minä yksin tahdon maksaa isä vainajan velan. Sisarten ei tarvitse siihen perintöön ottaa osaa. Minä uskon että Jumala antaa minulle voimaa tehdä työtä niin että talo tulee velattomaksi." "Pidä sanasi, poikaseni", sanoi pappi, "ja tapahtukoon sinulle niinkuin uskot!"
Epäilemättä; sitä ei saata auttaa, jollei hän matkusta ja katoa. Muuten perilliset sekoittaisivat taivaan ja maan, vaikk'ei heillä ole oikeutta perintöön... Kumminkin testaatorin tahdon mukaan. Mutta kuinka nuori kreivi on... Ottava asiani? Minä en tiedä ... mutta hänen täytyy tietää se, ja antakoon Jumala onnellisena hetkenä!
Ma vihan, kateuden työt Ja kostonhimon alhaisen Pois loitsin rakkauden vaan Ma kutsun maata asumaan, Maan lapsill' luomaan autuuden. Nuo himot, surman siittämät, Ja kaiken vainon, vääryyden Sanalla ruhjon syvyyteen: Totuuden päästän valloilleen, Perintöön valta-istuimen.