United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
R. ja liikahutti vähän tuoliansa. "Mutta mitä, eikö asiata voi auttaa?" "Mahdollisesti. Se tulee kaikkein syiden mukaan pitkittymään, jos ei enemmän," virkkoi asessori Svaning. "Miten siis? Minä en voi käsittää muuta teidän selityksistänne, kuin että asia on varma." "Rouva Millerin sukulaiset tahtovat ruveta lainkäyntiin ja koettavat hänen saada holhun alaiseksi.
Hän vetäytyi takaisin; mutta ovi avautui ja palvelija seisoi hänen edessänsä, katsellen häntä nenäkkäällä ihmettelemisellä. "Mitä mamselli tahtoo?" "Minä tahtoisin puhua ... mamseli Millerin kanssa." "Sisällä on vieraita, mamseli ymmärtää; hän saa tulla huomenna". Dora huokasi.
Lähetettyänsä kirjasen Raajarikkoloukkoon ilmoituksella kauppa-kumppanillensa, että hän kentiesi tulisi viipymään moniaita tuntia, lähti Wilding höyry-jonolla toiseen pysäyspaikkaan matkallansa rouva Millerin kortteriin, Groombridge Wells.
"Tänään on kymmenen vuotta pikku Annetten kuolinpäivästä", huokaili Millerin rouva, noukkiessaan piirongin laatikosta muutamia vähäisiä kapineita, jotka olivat kuuluneet heidän ainoalle lapsellensa.
Niin, hän on noin näennäisesti rikkaan kamreeri Millerin tyttö, joka asuu eli oikeimmin omistaa suuren omaisuuden etelässä, puutarhan kanssa, sinä tiedät. Rikas ukko, ukko Miller; minä sanon häntä enoksi, niin että minä, jos tahtoisin, voisin esittää itseni huoneessa ... mutta minä en ole taipuvainen antamaan sitoa itseäni"
Leski-rouva Millerin kontto löydettiin, vaan ristitettynä kahdella pitkällä viivalla, joista läkki jo oli vaalennut ja alahalla syrjässä seisoi kirjoitettuna: "kontto päätetty 30 päivä Syyskuussa 1837." Näin oli ensimmäinen paikka matkalla saavutettu ja Ilman Menestyksettä!
Päivä sen jälkeen tuli Millerin pulska palvelija katteinin rouvan luokse ja pyysi häntä tyttärinensä mahdollisen pian heille saapumaan, sillä tarvittiin apua kaikissa niissä vaatekoristuksissa, jotka murhehuoneessa piti tehtämän, niiden useissa käytäntö muodoissa, joilla on se hyöty, että kiinnittävät huomion puoleen ja lievittävät surun katkeroita hetkiä. He olivat paikalla valmiit. "Tervetuloa!
"Niin, tahdoin sanoa, Miller peri kaikki mitä hän omistaa; hän sai sen, niin sanoakseni, ilmasta." "Mitä mä kuulen, eikö hän olekaan rikas omasta ansiostansa." "Niin, sillä tavalla. Totta tosiaan, minä muistan Millerin naimattomana miehenä ja jonkunlaisena kirjurina eli sellaisena ... hän on kirjoittanut puhtaaksi monta arkkia miesvainajalleni ... maksolla." "Voiko se olla mahdollista?"
Ahaa, hiljaa! ... hm, se ehkä käy päinsä' ... kas niin, Millerin tytön luokse, tuon mamsellin, joka elää ilossa ja riemussa ja joka päivä herkullisesti, hän kyllä tarvitsee kukkia.
Molemmat ystävät erosivat, ja pitkä "kaikkitietävä" kuiskasi toiselle ystävälle: "Mahtanet uskoa että pieni Pierro on aivan hurmaantunut Millerin tyttäreen, Pierro raukka, ei Jumala saattanut itsellensä suurta vaivaa luodessaan hänen maallista majaansa; siinä kohdassa on hän melkeen oma luomansa; hän on vähäinen, rattoisa mies, meidän Pierro". "Me ivaamme häntä!"