Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Kule, päivä, kuusikolle, viere, vehnä, vitsikölle, karkoa katajikolle, lennä leppien tasalle! Päästä paimenta kotihin voivatia vuolemahan, rieskoa repäisemähän, kakkaroita kaivamahan!"
Matkan tukalin taival oli toki vielä jälellä. Siirappi oli ostettu. Otto muisti äitinsä varotukset: Elä mene Immosen hakaan! Kule siivolla, palaa pian ja eläkä läikytä siirappia. Niitä muistellen puhelikin hän nyt Esalle, joka lähti hänen matkaansa, viemään maitokannua ja lainaamaan siirappia: Eihän mennä Immosen härkää härnäämään, kun äiti kielsi?
Sillä aluksissa ei kule ne maat, ne pirtit, kaikki se hyvyys, minkä he täällä ovat koonneet. Mutta: tietoa levitetään kansaan! Niin juuri, te maineensairaat suupaltit, se oli oiva temppu! Taas röyhkeys nousee, taas muutamia kymmeniä-satoja miekkoja maahan kaivetaan koska sankarit pääsevät meren taa turviin. Horna! S
Ei ne kaikki kuitenkaan luo'olla liene isäntä, kestikievari, kotonansa köllöttää, ja sehän ei ole tavallisesti hyvä merkki, ettei isäntä työväen mukana kule, vaan jää kotiin. Mutta saattaahan taas olla niinkin, että toista ahneus niitylle ajaa, toisen se sieltä käskee kotona olla ja niin se on nytkin.
»Eihän sitä kehnokaan tämmöisellä säällä kule», arveli edellinen, pistäen piippuun. »Kuka se täällä Oulusta kulkee?» virkkoi taas muuan, joka myöskin heräili unestaan ja oli saanut puheesta sen verran selvää, että keskustelu oli jostakin erinomaisemmasta. »Päivää!» toivottivat tulijat herääjälle. He olivat tuttavia, samasta pitäjästä. »Terve! Terveisiä Oulusta.»
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Juokse, pursi, puittomia, vene, väljiä vesiä! Kule kuplina merellä, lumpehina lainehilla!" Pani sulhot soutamahan, neiet ilman istumahan. Sulhot souti, airot notkui: eipä matka eistykänä. Pani neiet soutamahan, sulhot ilman istumahan. Neiet souti, sormet notkui: eipä matka eistykänä. Muutti vanhat soutamahan, nuoret päältä katsomahan.
Mene päivä männikölle, Kule kulta kuusikolle, Karkaa kataikolle, Lennä lehmäslypsykselle; Päästä paimenta kotihin Vilusta, pahasta säästä, Vilusta värisemästä, Pakkasesta parkumasta, Kannikkoa kaivamahan, Pyttyjä pyältämähän, Voivatia vuolemahan, Kirnua kolistamahan.
Mitä?.. Eikö tämä juuri ole sitä, jota toivoit: hiljaista maaelämää, jossa kumpainenkin voisi täyttää velvollisuutensa ja tehtävänsä. Mutta sinähän olet niin paljon poissa, Eihän se siihen kuulu. Sehän se juuri on minun velvollisuuteni. Eihän nuo muut papitkaan kule sairaan luona niin myötäänsä.
Tule jo kesäki kerran, Talvi siirräte sivutse, Kule päivä, viere viikko, Alene Jumalan aika; Mene aika mielaloissa, Hoilattele huolissaki. Kuku jo ilokäkeni, Laula lempilintuseni, Alemmaksi aikojani, Lyhemmäksi päiviäni. Päästä päiviä lyhennä, Sekä keskeltä kevennä, Katkase kahenki puolen, Päästä lasta päivän päähän, Näissä suurissa suruissa, Apioissa mielaloissa. Viikon vuottelin käkeä.
Sanotaan Deoletuksen jo menneen Ympäritse kaiken maan, Niinpä kertaan kahdeksaan, Hänt' ei löydy nyt, ei ennen. Florinna nyt mainitaan... *Liila*. Vaiti! Jätä pakina, Joku voipi kuunnella. Pois mun kanssani nyt käy, Kosk' ei Florinnata näy! Kaunis lintu sininen, Liipoittele lentäen, Tammen siimeksehen kule, Sieltä salaisesti tule Luoksen' jällehen! *Mangipani*. Kas niin! Kävi hyvinkin!
Päivän Sana
Muut Etsivät