United States or Oman ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja sitte yksi lisää ja aina vaan sananen lisää. Ja sitte se *tapahtui*. Niin sellaiset asiat valmistuvat. Miten luulet itsellesi vast'edes käyvän? Tämän jälkeen? *Rebekka*. Minulle saa käydä miten tahansa. Ei sillä ole suurin lukua. *Kroll*. Ei sanaakaan, josta huomaisi katumusta. Ehk'ei se teitä vaivaakkaan? Anteeksi, herra rehtori, se asia ei liikuta muita kuin minua.
*Kroll*. Mistä syystä olisin tullut tänne lisäämään sinulle surua ja katkeruutta? Pidinhän niitä vaan tyhjinä mielikuvituksen houreina. Aina eilis-iltaan asti. *Rosmer*. Siis et nyt enää? *Kroll*. Eikö Beate nähnyt oikein, sanoessaan sinun tahtovan luopua lapsuutesi uskosta? Niin, sitä minä en ymmärrä. Se on minusta kaikista käsittämättömintä.
*Rebekka*. Ihan huoletoin et sinä nyt voi olla, sitte, kun tämä on tullut sinun ja ystäviesi välille. Oletko todellakin voinut uskoa, että Kroll tahi joku niistä toisista tahtoisi kostaa ? Voisi ruveta ? *Rebekka*. Ensi kiivaudessa, ystäväni . Kuka sen voi niin varmaan tietää. Minusta rehtorin käytöksestä päättäen . *Rosmer*. Pitäisi sinun toki tuntea hänet paremmin.
*Kroll*. Niin, mutta lapsuutesi usko sitte ? *Rosmer*. Sitä minulla ei enää ole. *Kroll*. Sinulla ei ole ! Sen olen hyljännyt. Minun täytyi hyljätä se, Kroll. Vai niin. Niin, niin, niin. Toinen johtuu toisesta. Siksi sinä ehkä erositkin kirkon palveluksesta? *Rosmer*. Niin tein.
Vasta tänne muutettuamme, niin olihan minulla sitten pari vaikeata vuotta, ennen kun hänen kärsimisensä loppuivat. *Kroll*. Eikö ne seuraavat vuodet tuntuneet teistä vieläkin vaikeammilta? *Rebekka*. Ei, kuinka voitte noin sanoa! Minä kun niin paljon pidin Beatesta . Ja niin hartaasti kun hän, vaivanen, kaipasi hoitoa ja sääliväistä kohtelua.
*Kroll*. Mutta, hyvä ihminen, oletko sinäkin hautonut sitä mieletöntä luuloa, että jotain on tullut väliimme! Niin, ajatelkaas; kuinka hauskaa, että se oli vaan harhaluulo. *Rosmer*. Oliko se todellakin harhaluulo, Kroll? Mutta miksi sinä sitten vetäydyit kokonaan pois meistä?
*Kroll*. Että sinä kammoat kansankokouksia, ja pelkäät joutuvasi tauluksi niille sukkeluuksille joita *niissä* satelee, se on hyvinkin luonnollista. Mutta sanomalehtimiehen enemmän yksityinen toimi tai oikeammin sanoen *Rosmer*. Ei, ei, rakas ystävä, elä pyydä sitä minulta. *Kroll*. Itse minä niin kovin mielelläni koettaisin voimiani silläkin alalla. Mutta minulle se on ihan mahdotonta.
Minä olen itse sen esimies. *Brendel*. Enkö sitä nähnyt päältännekin! No sitte on kai luultava, että tulen kotianne luoksenne ja kirjoitan itseni viikon ajaksi jäseneksi. *Kroll*. Anteeksi, me emme ota jäseniä viikoksi. *Brendel*. A la bonheur, herra pedagoogi. Ulrik Brendel ei ole koskaan tupannut sellaisiin seuroihin. Minun täytyy lähteä kaupunkiin valitsemaan itselleni sopivaa asuntoa.
*Rebekka*. Ja mikä se on? *Kroll*. Teidän täytyy saada hänet hankkimaan suhteellensa laillista vahvistusta. *Rebekka*. Suhteellensa minuunko? *Kroll*. Niin. Pitäkää huoli siitä, että hän sen tekee. *Rebekka*. Te ette siis voi päästä siitä luulosta, että meidän suhteemme kaipaa laillista vahvistusta, niin kuin sitä kutsuitte? *Kroll*. Minä en tahdo lähemmin koskea asiaan.
Mitä minuun tulee, niin en luule olevani millään tavalla intoileva. *Kroll*. Ette, ette suinkaan. Mutta sitä vaarallisempi te olette niille ihmisille, joita tahdotte valtaanne. Teidän on niin helppo toimia tuumien ja varmojen laskujen mukaan, juuri sen vuoksi, että teillä on kylmä sydän. *Rebekka*. Kylmä? Oletteko niin varma siitä? *Kroll*. Nyt olen siitä ihan varma.