United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sillä nyt voin puhua siitä. Viimeisenä elinvuotenaan oli Beate kaksi kertaa minun luonani valittamassa tuskaansa ja epätoivoansa. *Rosmer*. Samasta syystäkö? *Kroll*. Ei. Ensi kerralla hän tuli luokseni ja väitti sinun olevan lankeemuksen tiellä. Sanoi sinun aikovan hyljätä isiesi uskon. Se on mahdotointa, mitä nyt sanot, Kroll! Ihan mahdotointa! Sinä olet varmaankin erehtynyt.
Sellainen myrsky, jota meillä on talvisaikaan siellä pohjan puolessa. Se tempaa mukaansa, kantaa pyörteessään kauvaksi, mihin tahansa. Turha on ponnistella vastaan. *Rosmer*. Ja onnettoman Beaten se riuhtasi Myllykoskeen. *Rebekka*. Niin, sillä siihen aikaan Beate ja minä taistelimme keskenämme kuin kaksi hukkuvaa veneen kölillä. *Rosmer*. Sinä olit ehdottomasti voimakkain Rosmersholmassa.
*Kroll*. Mistä syystä olisin tullut tänne lisäämään sinulle surua ja katkeruutta? Pidinhän niitä vaan tyhjinä mielikuvituksen houreina. Aina eilis-iltaan asti. *Rosmer*. Siis et nyt enää? *Kroll*. Eikö Beate nähnyt oikein, sanoessaan sinun tahtovan luopua lapsuutesi uskosta? Niin, sitä minä en ymmärrä. Se on minusta kaikista käsittämättömintä.
Minä olen miettinyt sitä yön, pitkän. Ehkä Beate sittenkin näki oikein. *Rebekka*. Missä asiassa, tarkoitat? *Rosmer*. Näki oikein, luullessaan minun rakastavan sinua. *Rebekka*. *Siinäkö* oikein! Minua painaa vaan se kysymys emmeköhän me kaksi ole koko ajan pettäneet itseämme kutsuessamme suhdettamme ystävyydeksi. *Rebekka*. Tarkoitatko, että sitä yhtä hyvin voisi kutsua ?
*Kroll*. Sanat eivät sattuneet ihan niin. Beate lausui vähän toisin. Hän sanoi: Minulla ei ole pitkältä elettävää. Sillä nyt *täytyy* Johanneksen *heti* naida Rebekka. Nyt ymmärrän tarkoituksesi, Kroll. *Kroll*. Entä sitte? Mitä vastaat? Niin suunnattomaan ? Ainoa oikea vastaus olisi, näyttää sinulle ovea. Hyvä. Kuule nyt minua.
*Kroll*. Sano sitte minkä luulet oikeammin olleen syvimmän syyn siihen, että Beate lopetti itsensä? *Rosmer*. Voitko epäillä sitä? Tai, oikeammin, voitko kysellä syitä, onnettoman, sairaan, heikkomielisen ihmisen töihin? *Kroll*. Oletko varma siitä, että Beate oli niinkään heikkomielinen? Ainakin arvelivat lääkärit, ett'ei se ollut niin varma asia.
*Rebekka*. Jäätyäni tänne kahden kanssasi, ja sitte kun sinä olit muuttunut oikeaksi itseksesi *Rosmer*. Niin niin? *Rebekka*. sillä sinä et ollut täydellisesti oma itsesi, niin kauan kuin Beate eli *Rosmer*. Paha kyllä, sinä olet aivan oikeassa.
*Rosmer*. Hän katseli meidän suhdettamme oman rakkautensa kannalta. Arvosteli meidän suhdettamme oman rakkautensa mukaan. Se oli luonnollista. Beate ei voinut luulla toisin, kuin luuli. *Rebekka*. Mutta miksi sinä sitte syytät itseäsi Beaten hairahduksesta? *Rosmer*. Rakkaudesta minuun, se oli rakkautta tavallansa, meni hän myllykoskeen. Se tosiasia on varma, Rebekka.
*Kroll*. Miksi niin? *Rosmer*. Siksi, että niin kauvan kuin Beate eli, minä vielä, epäilin ja taistelin sielussani. Ja sen taistelun minä taistelin yksin, ihan hiljaisuudessa. En usko, että edes Rebekka *Kroll*. Rebekka? *Rosmer*. No niin, neiti West. Minä kutsun häntä Rebekaksi, mukavuuden vuoksi. *Kroll*. Sen olen huomannut.
MAUNU. Niin pitkän ajan hänen kerskua Ma suon kuin auringon on noususta Sen laskuun. Niin totta kuin ma ritar Maunu olen! Ah! Yksi velvollisuus minulla Viel' ompi täytettävänä. Hän läksi! Nimessä Jumalan kolm' yhteisen Sen saman valan teemme jokainen! Jam mortuus Henricus, Crudeliter truncatus, Inter sanctos positus, A Deo amatus. Sancte pater Henrice, Ter qvater beate Deo nos commenda!