Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Ja oletko koskaan nähnyt parempaa ja avarampaa ruokahuonetta? Ajattele, kuinka täällä juhlimme! Mitä ihania iltahetkiä täällä vietämmekään. Kaikki niin avarata ja vapaata juuri sellaiseksi olen aina kotini haaveksinut. Tiedätkö, Kristo, että yläkerrassa on pieni huone, ja sinä ja Tom Innis saatte oman avaimen, niin että saatte tulla ja mennä, milloin vain haluatte.
KRISTO. Ja sentään ala-ikäisenä naittavat poikansa; mynti on hän vasta puolen vuoden päästä. JAANA. Nytpä äitinsä on kutsumassa tänne lukkaria lupauskirjaa isän puolesta tekemään. KRISTO. Niin menee meiltä viisisataa riksiä. Nummisuutarin poika ne riistää meiltä, ja sinä olet kuitenkin vanhempi häntä. Tuhat tulimmaista!
Jos Aatamikin häissään Oisi ollut päissään, Niin paratiisin poikia nyt oltaisiin. Siihen se laulu loppui, ja Kristo vakuutti sen omin silmin nähneensä "präntättynäkin". Mutta kuinka maaherra ja konsistorjumi on sellaisia kirjoja präntätä antanut, kysyi Aapelin Malakias.
Se sellainen tila tuntuu hauskemmalta tietysti kuin tyhjä, ikävä maailma, ja onnen kaipaus se monen juomariksi saa. Saattaa niin olla, myönsin. Silloin rupesi puhumaan Sivutalon Kristo. Hän oli kaksi vuotta pappilassa tallirenkinä ja sentähden pidettiin häntä paikkakunnallamme hienomman sivistyksen edustajana. Jahkas minä laulan teille miehet sanoi hän oikein sukkelan laulun.
Mutta Martta tulee. JAANA. Riennä tästä, Kristo! KRISTO. Hän on jo portaalla. JAANA. Meidän hukka perii. KRISTO. Eipä hätää tässä. MARTTA. Kristo huoneessani? Ulos! Tuossa on ovi edessäs. KRISTO. Takanain se on, mutta edessäni on se kuuluisa suutarin Martta ja tässä on ottotyttärensä sulhainen, Kristo, nuori ja uljas seppä. Vävyksenne taidatte häntä kutsua. MARTTA. Ulos tuvastani, lurjus!
No tarvitsevathan hekin sydämen lämmitystä, selitti Kristo. Miks'ei heille pamppua ja sakkoa anneta, kysyi Usa-Jussi. Eihän korppi toisen korpin silmää puhkase, sanoi Malakias. Ja yhtä sutten silmäin väli, lisäsi Kalle. Valoa, totista valoa tarvittaisiin, kuiskasi Matti minulle. Valoa, jossa on lämpö ja elämä, vastasin.
Kristo ei saanut selkoa läksyistään, hänen täytyi häntä auttaa; pikku Miina oli repinyt suuren reijän hameesensa, se oli Greetan korjattava, ennenkuin äiti sai sen nähdä; Paavo ja Antti olivat riitautuneet ja olivat tukkanuottasilla, ja hänen täytyi käyttää kaikkea hellää, vaan vakavaa sisarellista valtaansa heitä sovittakseen; ja näiden huolien ja puuhien jälkeen tuli neljätoista vuotias Sohvi ja pyysi niin sydämestään häntä, seuraamaan itseään vähän metsään, jota pyyntöä ei voinut kieltää.
Minä rupesin aina selwemmästi erottamaan kaikki esineet turwe=tuwalla ja sen ympäristöllä. Suureksi ihmeekseni huomasin, että Honka=Kristo oli jo näin warhain ylhäällä; hän seisoi kaswitarhassaan turwepenkin wieressä, päin siihen.
MIKKO. Tähän asti olemme nyt viipyneet kotomatkallamme, muuttaen yhdestä lysti-paikasta toiseen, häärahoja liotellen, mutta nyt on kassa kaikki, aina viimeiseen ropoon. KRISTO. Ryyppäsikö Esko myös? MIKKO. Ei pisaraakaan, mutta seurasi minua toki uskollisesti kaikkialle; sillä pitipä hän häpeänä sulhaiselle jättää puhemiestänsä tielle.
KRISTO. Ja Topias itse perunamaata perkaavan näkyy. Mutta missä ovat poikansa, missä se harjastukkainen Esko? JAANA. Hiljaa! Ullakossa hän parhaallaan pukee itsiänsä sulhaiseksi. KRISTO. Sulhaiseksi? JAANA. Hän paikalla lähtee häihinsä Mikko Vilkastuksen kanssa. KRISTO. Asiasta tulee siis jotain? JAANA. Tulee kaiketi. Nyt kiirehtivät, koska suutarille käskyn käräjiin annoit, saadaksesi naimalupaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät