Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Kirkonmeno loppuu tuossa paikassa ja silloin ovat vieraat täällä. RIIKKA. Pane parhain juhlapuku päällesi. ANNA LIISA. Kyllä, äiti! Parhaimman juhlapuvun otan ylleni! Voi, kuinka nyt elämä on autuasta. Ja näin äkkiä se muuttui! Tuli aivan kuin päivännousu idästä. KORTESUO. Niin, niin! Mutta mene nyt, että ehdit valmiiksi. MIKKO. Yksi sana, Anna Liisa, ennenkuin lähdet.
MIKKO. Antaisit, velikulta, tuon sitten nousta, että näyttäisit vähän miehekkäämmältä. JOHANNES. Mitäs se oikeastaan sinuun kuuluu? KORTESUO. On siinä Johanneksessa miestä siltä, vaikkei ole partaa. Mutta kerropa meille nyt jotain retkistäsi, Mikko. Hyvinkö sinua siellä veteli? MIKKO. Hyvin vallan. Rahaa tuli kuin roskaa. KORTESUO. Vai niin? Taidat olla jo rikas mies?
KORTESUO. Mutta tuskin sinä, Mikko, tältä seudulta mieleistäsi taloa saat, koska sinulla tuntuu olevan noin suuret vaatimukset. Kukas on sanonut, että minä olen täällä talon ostossa? KORTESUO. No, niinhän minä luulin ymmärtäneeni. MIKKO. Ei, minulla on vallan toiset meinat. RIIKKA. Ehkä on Mikolla naimahommat? MIKKO. Sinnepäin se pikemminkin kallistuu. KORTESUO. Vai niin! Vai naimahommat.
KORTESUO. Mutta sinun asiasi oli pitää huolta tytöstä eikä minun. Ymmärrätkös? RIIKKA. Ymmärrän, ymmärrän! Ja lopeta nyt, hyvä ihminen. Ellet herkiä kiukkuilemasta, niin ei tule parempaa selvyyttä nyt kuin eilenkään, sen minä sanon. Suotta vaan laitoit hakemaan Johannesta ja Mikkoa. KORTESUO. Kuka tässä kiukkuilee, sinä vai minä? RIIKKA. Ei riidellä. Asia ei sillä parane kumminkaan.
Vaikka toiselta puolen mikäs sinulla sentään on hätänä. Pääsethän sinä hänestä erillesi, saat toisen ja paremman sijaan JOHANNES. En rupea minä niihin puuhiin enää tuon koomin. Tästä ensimmäisestä yrityksestä sain jo kylläni. KORTESUO. Rupeat hyvinkin. Annahan olla kun vähän aikaa kuluu, että tämä alkaa haihtua mielestäsi. JOHANNES. Ei se ikinä haihdu.
RIIKKA. He ovat panneet tuumansa tukkoon, äiti ja poika! No, ei kiitetä! Antaapas olla, mitä tästä vielä tulee. KORTESUO. Tämä juttu ei lopu tähän. Minä vedän heidät edesvastaukseen! HUSSO. Vie oikeuteen, jos uskallat! Minä pysyn puheessani. Sanon siellä niinkuin täälläkin, että Hämeenlinnassa istuisi tyttösi huomenna tänäpäivänä ilman minua, niin totta kuin minä tässä seison.
VALLESMANNI. Tämä tunnustus tuli sitten vallan odottamatta teille vanhemmille? KORTESUO. Tunnustus? Niin, tunnustus tuli odottamatta. VALLESMANNI. Mutta rikoksesta tiesitte jo tätä ennen, niinkö? KORTESUO. Eilen illalla vasta. Siitä saakka olemme olleet kuin huumeessa. Emme ole tienneet paljon sinne eikä tänne. RIIKKA. Emmehän me voineet ruveta ilmiantajiksi oman lapsemme ilmiantajiksi.
RIIKKA. Jumalan kiitos! Hän rauhoittuu. ANNA LIISA. Niin, Jumalalle kiitos ja kunnia. Ja kiitos teille, äiti ja Johannes, siitä, että estitte minua uudesta synnistä. Nyt tahdon elää: minä olen löytänyt Jumalan. Kuulen hänen äänensä sielussani. KORTESUO. Kaikki hyvin! Ei tarvitse meidän pelätä enää. Mutta nyt sinä saat mennä aittaan pukeutumaan, Anna Liisa.
RIIKKA. Vietetäänkö ne sitten kuinka suurellisesti? KORTESUO. No niin suurellisesti kuin ikinä vaan osataan. RIIKKA. Niinkö kuuliaisetkin? KORTESUO. Kuuliaiset ensin ja sitten häät. Kun meiltä Anna Liisa viedään, niin se tapahtuu kunnialla. Tiedä, Johannes, se tyttö on ollut minun silmäteräni pienestä pitäen. JOHANNES. Sen uskon. Eikähän tuo kumma olekaan. KORTESUO. Ei ole, ei.
Johannes noin hiljainen mies, mitäs hän olisi uskaltanut kosia. KORTESUO. Niin no alkakaahan pois. MIKKO. Entäs isännät ja emännät? Tässä ei auta, joka ikisen pitää tanssia tänäpäivänä. RISTOLAN EM
Päivän Sana
Muut Etsivät