Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. marraskuuta 2025
Metsän läpi saisi hän ainakin kantaa sitä, sanoi hän, kun tyttö aikoi ottaa kopan ja nyt menivät molemmat rinnatusten laaksoon päin, kaksi muhkeata olentoa, jotka sopivat hyvin yhteen. Metsänvartian koira kävi tytön toiselta puolen, ikäänkuin tämä olisi isäntänsä omaisuus, jota hänen luulevaisella huolella uskollisesti tuli ympäröitä ja suojella.
Vilho auttoi häntä vikkelästi, irroitti onkikoukut kopan reunasta ja laski ne varovasti veteen, jossa ne noin kahden kyynärän päässä toisistansa lyhyissä siimoissansa riippuivat alas pitkästä onkiköydestä. Vähän väliä sitoi hän köyteen pieniä piikiviä, jotka painoivat sen veden pinnan alle.
»Teerenpeliä omassa pesässä»... sateli pistopuheita näiden sangen erilaisten sivistystasojen edustajain nauraessa ja virnaillessa. »Kummallinen otus!» sanottiin Mörkin lähdettyä. »Terävä pää sillä kuuluu olevan.» »Uskon pikemminkin, että takinkauluksen hemmut johtuvat kopan tyhjyydestä...»
Sitäpaitsi täytyy minun vielä sioittaa kipeä raukan tulee ja pitää huomiseksi saamaan pestyt, vuoteen uutimet, mutta puuvarastoni on lopussa "; hymyily liiti ikäänkuin päivänen hänen kasvoillensa "ja siksi otan tämän hirveän suuren kopan mukaani". Metsän vartia nauroi, otti kopan ja samalla lämpymäisleivän akkunan laudalta, sekä meni kiireesti huoneesen. Heti palasi hän koppa täynnä takaisin.
Saat sinä olevan onnen, elon uuen armahamman; kohta itkenet ilosta, riemusta remahutellet." Siitä vanha Väinämöinen koivun soitoksi kuvasi. Veisteli kesäisen päivän, kalkutteli kanteletta nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen. Veisti kopan kanteletta, emäpuun iloa uutta, kopan koivusta lujasta, emäpuun visaperästä.
Minne tämä viisas ja korea kukko pannaan? JUNKKA. Pane mihin tahdot. Ei kuulu minuun, vaikka löisit seinään. EEVA. Mutta tehän aioitte ottaa sen huostaanne. JUNKKA. Minä en ole Onnen herran kukon vartija! PAAVO. Ei tätä nyt vartioida tarvitse, kun kopan kansi on sidottu. Siihen minun piti uhrata housunvyönaruni, josta minun oikeastaan pitäisi saada maksu.
Se tuota noin, mikä se onkaan Onnen kapteeni, hän sanoi, että tänne tulee joku, joka ottaa tämän kopan. JUNKKA. Kyllä minä sen otan huostaani. Mutta missä on kapteeni itse? PAAVO. Hän meni Alakaakosta porsaan ostoon. JUNKKA. Porsaan ostoon? Ja Alakaakosta! PAAVO. Siellähän niitä toki on, kun kuului porsineen täyden tusinan. Ja sieltä hän saa lampaankin. JUNKKA. Mitä se mies hulluttelee?
Joko se nyt on kaikki polttanut, jotka toissa päivänä hakkasi? kysyi Liisa. Eihän toki ollut kaikkia polttanut ... muutenhan tässä vain lämmitellessään hakkaili... Ja Matti hakkasi tupakkia ja veti vetämistään savuja piipustaan ... yhtä kiivaammin. Kovin tavattomasti se nyt vetikin, veti niin, että yhtenä rätinänä kävi kopan sisus...
Rippikoululaiset eivät saattaneet pidättää, vaan puhkesivat kurkuntäyteiseen kaakatus-nauruun, pappi sähisi suutuksissaan. Hän istui pöydän vieressä pitkä takki päällä, jonka helmain nurkat venyivät laattialla. Hän veteli tupakan savua pitkästä piipunvarresta, jonka kopan asema myös oli laattialla, pöydän alla.
Kuinka somasti hän on palmikoinnut kokoon tuon kopan, ja vain yhdellä kädellä! ihmetteli Meeri. Niin, raajarikot saavat usein meidät, joilla on terveet jäsenet, häpeämään sanoi isä.
Päivän Sana
Muut Etsivät