Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Samassa tuli syrjäovesta keikarimainen apulaisupseeri. Saattakaahan ruhtinas Menshofin koppiin. Koppi n:o 21, sanoi tirehtööri apulaiselleen: ja tulkaa sitten konttoriin. Minä käsken hänet ulos. Mikä olikaan hänen nimensä? Vera Bogoduhofskaja, sanoi Nehljudof. Tirehtöörin apulainen oli vaaleaverinen nuori upseeri, viikset vahattuina, hän levitti ympärillensä kukkas-odekolonjin tuoksua.
Samassa Alette lähti konttoriin ja palasi seurassaan Jakob, joka osoittautui ylen kohteliaaksi... Se oli hänen syynsä, ihan anteeksiantamatonta, ettei hän ennemmin ollut tullut ajatelleeksi tarjota Konstancelle ajoneuvoja; tietysti ne olivat hänen käytettävissään milloin hän vain sinnepäinkään viittaisi. Sanalla sanoen ihan ja juuri yksinomaan ne olivat hänen käytettävissään.
Nautittuansa pikaisen virvoituksen ja vaatteita muutettuansa, lähtivät matka-toverit yhdessä Desfresnier & C:n konttoriin, jossa saivat viinin-kuljettajan mainitseman kirjeen, joka sisälsi vääräntäjän keksimiseen tarpeelliset kirjoitus-mallit.
Mutta minulla ei todellakaan ole aikaa.» Hän tarttui kiivaasti oveen ja kiiruhti konttoriin. Hän meni todellakin, meni tänäänkin. Ensimmäisen kerran he olivat menneet nukkumaan sanomatta toisilleen hyvää yötä ja olematta ystäviä. Letta ei koskaan olisi luullut sellaista voivan tapahtua. Erinomaisen hitaasti kului aamupäivä eikä Jakobia näkynyt. Reippaasti hän astui sisään päivällisille.
Ja vasta kun hän oli päässyt ulos pihalle ja kirkas päivänvalo tuli hänen silmiinsä, huomasi hän mitä oli tapahtunut. "Niin, niin, Ingrid", huokasi hän ja istui pajan suuren ränniammeen laidalle. "Menenkö konttoriin vaatimaan takasin työkirjaani, vai mitä pitää minun tehdä?" Hän päätti kuitenkin parhaaksi olla mitään tekemättä, ennenkuin oli kysynyt Ingridin mieltä.
Sillä "huutoa" ei Crangier vielä ollut oppinut. Crangier oli voittanut... Mentyäni konttoriin, sanoin tirehtöörille, joka seisoi siellä: Ei, miksi rooli otettaisiinkaan häneltä? Rooli, keneltä? kysyi tirehtööri. Crangierilta, tuumin minä. Mutta rakas ystävä, oletteko hullu? Kuka puhuu roolin ottamisesta häneltä?
Jakob astui konttoriin, piiska vielä kädessä, riisumaan vyön ja sudennahkaturkin yltään. Hän oli ajanut koko päivän ja kasvot punoittivat pakkasesta. »Martin Ringnæs on tehnyt vararikon, Tobiesen! Me saamme nyt, Mathiesen ja minä, ottaa maksettavaksemme myöskin hänen osansa Varaasin metsästä.» »Vai tehnyt vararikon? Onko kummempaa kuultu sellainen rikas mies!» »Rikas, niin!
No, miettikäähän nyt kuitenkin mitä olen teille sanonut, puhui Nehljudof kummeksien ja toisti ehdotuksensa. Ei ole mitään miettimistä, minkä sanoimme sen sanoimme, murahti vihasesti synkkä, hampaaton äijä. Jään vielä huomiseksi tänne, jos muutatte mielenne, niin lähettäkää sana minulle. Talonpojat eivät vastanneet mitään. Näin ei Nehljudof saanutkaan mitään aikaan, ja hän meni takasin konttoriin.
Koska hänellä oli ollut hyvin aikaa, ennen postin lähtöä, oli hän palannut takaisin konttoriin vielä kerran silmäilläkseen miestä, ennenkuin hän pani kirjeensä postiin. Kummastuksekseen sai hän tietää, että kirjanpitäjä ei sinä päivänä ollut saapunut pulpettinsa ääreen.
Ja kun Alette, puettuna kutsuja varten, iltasilla pistäytyi konttoriin ja koetti pusertaa häneltä lupauksen tulla perästä niinpiankuin ennätti; ja kun, hänen toivotettuaan vaimolleen hauskaa iltaa, ovi oli sulkeutunut, saattoi kyllä Jakobinkin mielessä väikkyä, että ehkei pieni korttipeli ja jutustus olisi niinkään hullua.
Päivän Sana
Muut Etsivät