Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Se merkitsi hänelle aina laajenevaa populariteettia, aina syvempien kansankerrosten kannatusta, itsensä ja oman taiteensa säteilemistä aina avartuviin, aina kiitollisempiin ja ylistävämpiin ympyröihin. Paavo Kontio valitsi jälkimäisen.
Mutta anteeksi, ettekö ollut lakimies? Päinvastoin! Me jätämme teidät, virkahti Sinikka-rouva ylös hypähtäen. Enhän ole vielä ehtinyt nähdä edes puutarhaanne. Pyydän siinä tapauksessa olla oppaananne, lausui Pajalan herra, hänelle kohteliaasti käsivartensa ojentaen. He menivät. Paavo Kontio pyysi Susannaa ohjaamaan vieraan ylös. Hän tunsi olevansa reippaimmalla tuulellaan.
Pertti, minun mieheni serkku, Pajalan herra. Nuori mies kumarsi äänettömästi. Hänen kasvonsa olivat avoimet ja reippaat, hänen silmänsä siniset, suorat ja rehelliset. Paavo Kontio tunsi heti hänestä pitävänsä. Tehkää hyvin, istukaa, sanoi hän, nyt jo paljon lämpimämmällä ja ystävällisemmällä äänellä. Odottakaa! Sallitteko...? Hän vapautti heidät sadevaipoista ja kantoi ne toiseen huoneeseen.
Paavo Kontio katsoi järkähtämättömänä häneen. Sitä en epäile... No niin, hän kulkee, hän huokailee, hän samoilee maita ja rämeitä, vuoroin etsii, vuoroin karttaa teidän seuraanne itsepintaisesti... Hän on ylpeä, hän on arka, hän on sairas onnettomasta rakkaudestaan... Pelkään, että hän usein pitää sitä oikein syntinä ja häpeänä. Poikaparka!... Eikö totta, minulla ei ole yhtä herkkä omatunto? Ei.
Rillat lähtivät vierimään päivänpaisteista, yöllisen sateen jälkeisistä vesilammikoista kimaltelevaa maantietä, jonka hiekassa vielä siellä täällä näkyivät tuoreet auton jäljet. Tuo ei ole hyvä, mutisi Jaakko Jaakon-Lauri, niitä sateenvarjonsa kärjellä osoittaen. Mutta jumalan kiitos, meillä ei ole Sherlock Holmes'eja. Paitsi me kaksi, hymyili Paavo Kontio.
Paavo Kontio nousi kävelemään. Kumea viha ja selittämätön suuttumus täytti hänet! Viha itseään kohtaan, ettei hän ollut osannut paremmin kirjoittaa, viha rouva Sinikkaa kohtaan, joka ei ollut osannut paremmin lukea niitä, ja lopuksi viha tuota grobiania, tuota orang-utangia kohtaan, joka nähtävästi oli pilannut kaikki lopullisesti!
Paavo Kontio katsoi parhaaksi tehdä ensi yrityksen. Hyvä on, hän sanoi. Minä luotan. Millä voin sen sinulle todistaa? Jaakko Jaakon-Lauri hymyili herttaisinta hymyään. Ensiksikin sillä, että istut alas ja lupaat pysyä aivan tyynenä ja maltillisena. Toiseksi sillä, että kaadat itsellesi whiskyn ja otat sikarin... Hyvä! Molemmat ehdot ovat täytetyt jo.
Helka ja Freedrik sekä Bruuno ja Elma olivat yhtä puoluetta, herra Kontio ja Vihtori sekä Gerda ja Meeri toista. Kaikki viimeksimainitut pelasivat erittäin hyvin, ja vähän epätasaisen taistelun perästä heidän onnistui voittajina päästä sodasta.
Hauska nähdä noin hyvissä voimissa sinua. Samoin sinua!... Mies kuin honka! Sinä asut siellä maalla? Minkälaiset metsästysmaat siellä on? Paavo Kontio ilmoitti, että hän ei metsästänyt. Vahinko, valitti suuri kirjailija. Eihän siitä muuten maalais-elämästä... Olisi pitänyt käydä joskus katsomassa sitä sinun linnaasi, niin eipähän ole tullut tehdyksi. Olisitpa tullut.
Pyrynä pöllysivät, en enää mitänä nähnyt; kun tulen luo, on hangella kontio selällään, Karin sukset ristissä rinnan päällä ja keihäs sydämmessä taikomaton keihäs. ILPOTAR Sai nyt Jorma vettä myllyynsä. Ei liene ollut ase tarpeeksi taiottu. JORMA Jouko tuon tietänee, oliko tarpeeksi taiottu... Oliko taiottu isäsi keihäs? JOUKO En minä tiedä.
Päivän Sana
Muut Etsivät