Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Hänkin kohautti leveitä hartioitaan, lievästi puistalti päätään ja sanoi: »Niinpä on minunkin mielestäni, kuten Hemmi sanoo. Jääköön sikseen tämä puhe, jos kerran ei luvata niitä hirsipuita ja polttopuita sen pienen talon tarpeiksi ja niityistä niittyä parille lehmälle, parille lampaalle ja hevoselle kontua ja sitä pientä maakappaletta tuolta kosken alta talonpaikaksi.
Toisinaan Grimaud, joka pelkäsi herraansa kuin tulta, samalla kuin oli häneen suuresti kiintynyt ja kunnioitti suuresti hänen neroansa, luuli täydellisesti käsittäneensä isäntänsä tarkoituksen ja riensi täyttämään hänen tahtoansa, mutta aivan päinvastoin kuin olisi pitänyt. Silloin Athos kohautti olkapäitänsä ja kuritti Grimaud'ia, kumminkin ilman vihastumatta.
Bengt ei heti vastannut; hän kohautti vain olkapäitään ja siveli pari kertaa kädellään partaansa. "En juuri tiedä, lieneekö oikein viisasta päästää kaksi tuollaista, rajupäätä yhdessä ulos maailmaan... Silloin varmaan syntyy taas uusia, juttuja Oxfordissa..." "Etkö siis tahdo uskoa minuun, isä?" huudahti Sven kiivaasti. "En usko muihin kuin Jumalaan", vastasi Bengt jyrkän kiihkeällä äänellä.
»Niinpä kyllä, ja juuri sen tähden sain halun kinastella kanssanne», ehätin sanomaan. »Minä myöskin aion löylyttää teitä, mr Everhard», sanoi piispa Morehouse. Ernest kohautti huolettomana olkapäitään ja otti teekupin. Piispa kumarsi kohteliaasti antaen minulle ensiksi puheenvuoron.
Ensin Samppa ajatteli, että kunhan jalka paranee, mutta sittenkin se myöhästyi sivu kesän viikko viikolta. Aivan hän säikähti, kun Santtu puhemiehen kanssa ajaa kohautti kartanolle. Toinen tulosta säikähtynyt oli Viija. Hän puiti johonkin syrjähuoneeseen ja tunsi olevansa kuin ahdistettu jänis.
"Pretorianini ovat valmiina," huudahti Tigellinus, "ja jollet olisi heitä rauhoittanut, olisin ikipäiviksi tukkinut kirkujien suun. Sääli, Caesar, ettet sallinut sotamiesten käyttää voimiaan." Petronius katsahti puhujaan, kohautti olkapäitään ja virkkoi: "Ei se vielä ole myöhäistä. Ehkä he jo huomenna saavat niitä käyttää." "Ei, ei!" huudahti Caesar.
Jonkako herätti tuo puhe? Hän nauroi ääneen. Ei, minä en todella innostunut siitä, en vähääkään. Mutta olihan se erinomaisen kaunis puhe? Hän kohautti olkapäitään, kasvoissa ilmeni osaksi säälivää, osaksi ivallista ylenkatsetta. Lapsellista.... Sinä ehkä et innostu helposti mistään? En. Minusta kaikki semmoinen on vaan pelkkää naivisuutta. Jäin sanattomaksi.
Jotain raakaa ilmestyi paronin kasvoihin. Hän kohautti olkapäitään ja nauroi. "Olkaamme rehellisiä toisiamme kohtaan", sanoi hän. "En minä ole paroni enemmän, kuin sinäkään.
Vinitius hymähti hajamielisesti ja vastasi: "Pysyn kuin pysynkin." Mutta hänen sieramensa laajenivat ja hän hengitti kiivaasti. Petronius katseli häntä ja kohautti olkapäitään. "Hän ei ollut filosofi sestersinkään edestä. Tästä Marsin pojasta ei minun ikinä onnistu tehdä ihmistä." Vinitius ei kuullut, mitä Petronius sanoi. "Nyt he ovat Carinaella," puheli hän itsekseen.
Vieläkö yhä väität, etteivät kristityt ole polttaneet Roomaa?" Petronius kohautti hartioitaan, taputti häntä olkapäälle, niinkuin herran on tapana tehdä orjalle, ja vastasi: "Sinä tiedät yhtä hyvin kuin minä, mitä siitä on ajateltava." "En rohkene kilpailla sinun kanssasi viisaudessa."
Päivän Sana
Muut Etsivät