Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. toukokuuta 2025


Jos luulet, että kaikki, niinkuin sinä, Minusta kieroin mielin kiertyy pois, Ja tyhjäks jään ja ystäviä vaille, Niin tiedä: kaikkivoipa taivaan Herra Pilvissä katsoo ruttolaumojaan Avuksi meille; näiden isku kohtaa Sen lapsiin syntymättömiin, ken nostaa Vasallikättä valtiasta vastaan Ja kalliin kruunun kirkkautta uhkaa.

Levotonna mieli sillä Syän-alassa asustaa, Jonka viljaa tuuli vielä Näillä ajoin heiluttaa. Herran työssä leikkaa tuossa Aapo, mökin ainoa, Rukihinsa viel' on suossa Koskematta kokonaan. Kalvakkana, päänsä hiessä Päivätöitään maksaa hän, Toisen ru'is sirpin tiessä, Oma ru'is mielessään. Usein miehen silmä siirtyy Pilvettömään pohjoseen, Usein kuuma kyynel kiertyy Karkeoille kasvoilleen.

Jos on noilla tuhannen tuhansilla taivaankappaleilla ennen määrätyt ratansa, niin mitä sitten meillä? Miksi valtaakaan ihmisen mielen hätä ja kauhu, kun hän luulee eksyneensä ja kiertyy samaan paikkaan takaisin? Siksi, että hän pyrkii pois. Mutta hänen ei pidä pyrkiä. Kun hän lakkaa pyrkimästä, lakkaa lumouskin, ja itsestään pääsee hän pois piiristään, jota kiertää.

Kohtalotar päämme päällä elon, kuolon lankaa kutoo.... Mutta sydämessä täällä kiertyy niinkuin hopeerihmaa unikuuraa mielikuvain hunnuks heille, kadonneille, tähtiseppeleitä muiston kuollehien kukkain teille, unhotettuin, unhottuvain.... Tuskani syytä en tohdi ma sanoa kenellekään.... Lohtua en voi toivoa, anoa, tuskani syytä kun tohdi en sanoa Orvoksi jään, ijäti vaille ystävää, kotia....

Ei, on tullut tuomionsa, lyönyt hetki, juossut hiekka, noussut kuolon kuuramiekka. On nyt hetki suurin hällä: ostettava elämällä kutsumuksen kultamuru, itselönsä ikisuru. Sydän kiertyy synkän miehen. Rauta iskee rautatiehen, liehuu liina, katoo juna; sammui pilven viime puna. Nyt on tehty murhatyöni, nyt on yksinäiset yöni, nyt voin itkeä ma ilmi, mitä kestin kuivin silmin.

Kun rattaat alkavat eteen päin kulkea, nostaa pidäke P langan korkealle ja estää sen kerääntymästä kehräpäähän; silloin lanka venyessänsä kiertyy. Mutta kun rattaat ovat päässeet matkansa päähän ja alkavat takaperin kulkea, niin pidäke laskeutuu; lanka silloin kerääntyy kehräpäähän, ja ohjake O sovittaa sen kulkua, niin että kehräpäässä syntyy huin eli käämin muotoinen terä.

Oi Luoja kaikkivaltias, Avuksi joudu armossasi Hän myrskyn siivin saapuvi, Ja eessään vallat vaipuvi. Voi teitä, voi, te ylpeät! Voi teitä, toden kieltäjät! Voi teitä, synnin ystävät! Jo tähdet ylväät loistott' on, Ja sammuu katse auringon, Ja taivaat kiertyy kokohon. Ja hornan aallot aavat Ne asukkaansa saavat, On vaiva heillä ikuinen.

Hän lehdost' esiin tunkee ja siivet ojentaa mut ah, poiss' on niiden nostokyky, tuskin maasta nousta voi hän, saada jonkun halvan saaliin. Surullisna asettuu hän kivikolle puron ääreen, katsoo tammipuuhun ylös ja taivaan lakeen ja kyynel silmähänsä kiertyy.

Kala laskee leikkiä ja ui iloisena verkon vieressä. Kärpänen lentelee hämähäkin verkon syrjällä. Kumpanenkaan ei ymmärrä, että paula on vaarallinen, etteivät heidän voimansa ulotu silmää rikkomaan. Kidukset tarttuvat kiini paulaan, ja taistellessaan kiertyy kala verkkoon. Siivet koskevat kinaan, ja kärpänen on hukassa.

Ja niinkuin ojanvieremällä näkyy päät sammakoiden, mutta jalkojansa ja muuta ruumistaan he eivät näytä, niin täällä kaikkialla syntisiä. Mut lähestyissä Barbariccian, heti jokainen joutui porepinnan alle. Ma näin ja sydän tuosta kiertyy vielä heist' yhden viipyvän, kuin tapahtua voi sammakolle sukeltaissa muiden.

Päivän Sana

löyhissä

Muut Etsivät