United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !


Missä on koko ikänsä nälkää nähnyt ja keväisen päivän paistaessa jo pienenä paitaressuna kurkien kanssa kilpaa herkuikseen karpaloita poiminut, sinne ovat sydänjuuret ikäänkuin kiinni kasvaneet. Noissa mietteissä meni ilta niin, että vasta yöllä voi Perttu varkaan tavoin pesäänsä hiipiä, eikä Anni ollut aamusella hänen ulkomuodossaan mitään muutosta huomaavinansa.

Miks poskesi vienosti punertuu, miks hymyhyn kiertyvi mansikkasuu? Ei, ei, se oli vain kukkanen, joka aukes aamuhun, keväisen. Kuten tahdot vaan, kultanuppuni! Siis ollaan me oudot jälleen? Taas alkakoon hymyt, teeskelyt, koko »volangin» heitto, kas tälleen. Kas, mistä me viimeksi puhuimme? Kai, minä luulen, »premiääreistä», tai ehkäpä tahdon voimasta tai naistyöstä ja Ellen Keystä?

Minä luulen että ihminen on aivan mittaamattoman syvä ja rikas, että hän on niinkuin luonto, joka on aina nuori ja vain kehityskausia vaihtaa. Luulen että kaikki, mitä minulle on tätä ennen tapahtunut, on ollut vain kuin keväisen mahlan kuohua. Ja nyt vasta on tullut kesä, se tyyni, lämmin ja onnellinen kesä. Minä olen ollut niinkuin sadun linna, jonka valtasaliin ei kellään ole ollut avainta.

AINO (haaveksien). Kuin keväisen päivän lasku

Nuoret miehet olivat aivan ilmeisesti keväisen lumouksen valtaamia. He nojailivat polkupyöriinsä ja vaihtoivat vain silloin tällöin jonkun hajanaisen sanan. Näyttivät olevan aikeessa erota ja lähteä kumpanenkin omalle haaralleen, mutta arvatenkin illan lumoava tunnelma pidätti. Heinosen kartanopuitten alastomia oksia alkoi tuulikin hiljaa liikutella.

Niin sen loistaa kengän kanta kuin keväisen päivän nousu, niin sen paistaa paidan kaulus kuin joutsen meren selällä; päästävi Suvannon päivän, pelastaa Kalevan kansan. Ken häntä halaapi nähdä, hän minua seuratkohon. V

Surevat piiloutuivat, heidän valituksensa tukehtuivat kiitosvirsiin, heidän kyynelensä imi maa samalla kylmäkiskoisuudella, jolla oli juonut kaatuneiden veripisaratkin. Keväisen kauneuden keskellä oli Pariisissa rauhansopimus allekirjotettu. Verilätäköissä kukkivat liljat, ja romuhuoneista tuotiin verenkostuttamat liljaliput.

Toinen oli vilkas, puhelias, vallaton ja veitikkamainen, jonka yksi ainoa katse voi ajaa toisen ihmisen huolet kuulumattomiin, haihduttaa ne, niinkuin keväisen auringon säde sulattaa lumiverhon kukkaiskummuilta, kuten runoilijat sanoisivat.

Minä lennän liehautan Kullalleni kaulaan. ANNA. Nuoret laulaen palajavat Sorsakosken aholta. Hauskan illan jälkeen on mieli raitis ja virkeä. Tuossa kasvaa nuori poika Niinkuin kesän heinä, Minä otan oman kullan Vaikka läpi seinän. ANNA. Niin on onni onnellisten, kuin keväisen päivän nousu; niin on onni onnettomain, kuin syksyinen pimeä. Elä kultani kaivoon mene, Elä herran tähden.

Suloiset olette te, muinoin hehkuneiden sydänten muistot suloiset olette muistot keväisen nuoruuden onnelliset olette viattomuuden ja lemmen muistot oi, kuinka suloiset olette surulliset ajatukset, jotka heräätte, kun uudelleen näemme teidän kaukomailla kangastelevan, tähtien ja aamuruskon reunustamina, täynnä kukkasia ja niiden lemua kauan sitten kuluneilta ajoilta!