Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Lisäksi vielä tietää herra Reichenbach kertoa paljon veli Martin Lutherista, joka on Eremitein eli Augustinin luostarin johdattaja täällä ja näyttää minusta olevan Wittenbergin suuri mies; ainakin näyttävät ihmiset rakastavan taikka vihaavan häntä enemmän kuin ketäkään muuta täällä. Lokakuun 19 p. 1512. Tänään on ollut suuri päivä Wittenbergissä.
Illalla myöhään tulin erääsen kylään, jätin hevosen metsään ja menin ensin hiljaa katsomaan olisiko vihollinen siellä, mutta en löytänyt ketäkään. Nyt toin hevoseni ja panin sen talliin; itse menin tupaan makaamaan. Siellä nukuin muutamia tuntia, ja kun aamulla ai'oin mennä ulos, huomasin vasta 2 ruumista, joidenka kanssa olin maannut ja jotka osoittivat vihollisen jälkiä.
Onko ken, hän puhukoon; sillä häntä olen loukannut. Jään odottamaan vastausta. KAIKKI. Ei kenkään, Brutus, ei kenkään. BRUTUS. Siis en ketäkään ole loukannut. Muuta en ole Caesarille tehnyt, kuin mitä te Brutolle tekisitte.
Lääkäri, käydessään eilen hänen luonaan, kielsi meitä ketäkään laskemasta hänen luokseen". Kotvasen kuluttua ja heitettyään Minetteen tutkistelevan silmäyksen jatkoi hän: "Kenties olette sukuja mr Rossiterille?" Samassa aukeni toisen huoneen ovi ja joku huusi: "Julia!" Nuori nainen totteli heti kutsumusta. Hän oli poissa jonkun aikaa, silloin kuului askeleita ja sopotusta toisesta suojasta.
Aitassa rukoili hän hartaasti vesissä silmin Jumalata antamaan hänelle Riston, eikä ketäkään muuta mieheksi. Tommi tuli jälleen ulos ja rupesi juttelemaan ystävällisesti Riston kanssa. Viina oli kaikki vainon tunteet hävittänyt ja sikarinsauhu oli entisten eripuraisuuksien muistot tuuleen haihduttanut. Risto jätti hyvästi ja samosi kotiinpäin.
Sin' et ketään helli, älä kiellä, Jok' olet itsestäs noin huoleton. Sua kyllä moni rakastaa voi vielä, Mut sin' et ketäkään, se selvää on. Sa vallass' olet murhallisen vihan, Jonk' uhka kääntyy itseäsi päin, Hävittää tahdot kauniin majas ihan, Jot' uudistaa sun tulis kaikin väin. Oi, muutu! Sanani sä valheeks käännä! Vihako lemmen sijan anastaa?
Aiken koki vetää itseänsä pois paikaltaan, saadakseen päskinsä käsihinsä, mutt' oli mahdotonta. Ei mikään huuto voinut vapauttaa häntä; sill' ei ketäkään ihmislast' ollut kuuluvissa, ja vaikkapa joku olis ollutkin, niin hän ei jaksanut huutaa. Nyt ties Aiken, että hänen oli kuolijaksi paleltuminen.
Pitäkäämme tulta kaivoksessa, ylimmäisen työnjohtajan käskystä, ilma on tuntuvasti parantunut, siis voitte tekin tunnelin perällä helpommin hengittää." Antero kohotti olkapäitänsä, huoahti ja vastasi: "Kunhan ei tulenne vaan ketäkään meistä tekisi kylmäksi." Sepät nauroivat ja Antero meni kaivokseensa.
"Niin, niin, hän se on hän on", kaikui kokoontuneesta neuvostosta, joka täydestä sydämestään riemuitsi siitä, ett'ei ketäkään heistä eikä heikäläisistä nimitetty surman suuhun joutumaan. "Kuulkaa Nkungulua; hän puhuu totuuden".
Ehkä uskottelet olevasi oikea herrasmies"... "Sinä siis pidät vääryytenä ruoskia tuota naista. Hä?" "Niin pidän", vastasi Tuomo hiljaisesti, mutta varmaan. "Naisparka on heikko ja kipeä. Olisi suurin julmuus ruveta häntä ruoskimaan. Jos tahdotte minut tappaa, niin tehkää se, mutta minä en vaan nosta kättäni ketäkään vastaan täällä. Ennemmin kuolen."
Päivän Sana
Muut Etsivät