Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Johannes ei ennättänyt vastata, sillä majuri samosi nyt kiroten riitaisten välille. «Herra kreivi, maisteri Johannes! Mitä tuhannen perhanaa riitelette? Eikö maisteri Johannes kehtaa sanoa kuka hän on, herra kreivi? Minä tahdon sanoa, että hän asuu minun luonani ja kuuluu tästä päivästä minun perheeseni«. Kreivi G kumarsi. «Se ei estä minua vaatimasta häneltä anteeksipyyntöä«.
Jopa muistan", änkytti eukko. "Siirrys vähän poikani" ja eukko istahti vuoteen laidalle. "Ehkä riittää tästä vähän sinullekin ... vähän, vähän vaan". "Vettä!" rukoili Heikki matalalla äänellä. "Vettä! Oletko riivattu, poika! Vettä! Kuka kehtaa vettä mainitakaan, kun on tätä laatua tarpeeksi. Oh hoh! Sepä hunajaa!" ja eukko otti aika kulauksen pullosta.
Kun he olivat kulkeneet vähän matkaa ja tyttö huomasi, että siitä voi tulla tosi, pysähtyi hän ja sanoi. Ei, ei mennä sinne. Hyvästi nyt. No nytkö jo jättäisit minut? Herra tekee vaan pilkkaa minusta, hyvästi. En yhtään tekisi pilkkaa, mutta sinäpä itse et kehtaa tulla esplanaadille. Eihän siellä tämmöiset voi kulkea. Mimmoiset? Tämmöiset. Mimmoinen sinä sitten olet? Nosh, älkää siinä
Minulta se ei joutaisi kirjoittajankaan käsiin, eikä täällä olekkaan ketään ainoata, joka sitä taitaisikaan kirjoittaa'. Papit eivät kehtaa'. Täällä maisin kanteletta ei enään soiteta'. Olen sitä kyllä Ilomantsin puolella kuullut soreastikin soitettavan.
Mäkelässä on tuvan katto ja seinät koristettuna katinliekoilla ja pihlajan oksilla, joista punaiset marjat riippuvat. Mutta porstuakamarissa istui Liisu morsius-puvussaan, kauniina kuin kevät-kukkanen, ja kylläpä Jaakkokin itseänsä näyttää kehtaa: hänellä on sorea vartalo ja oivan, rehellisen miehen kasvot, jotka ovat työssä ahavoittuneet.
Jos Viija ryhtyi johonkin vaikeampaan työhön, katseli sitä vanha emäntä naurusuin ja selitti, että on niitä piikojakin tekemään, ei minun miniäni tarvitse ruveta riehkaisemaan, niinkuin minä itse sain ennen riehkaista. Vaan ei hän nyt enää kehtaa itsekään. Viija uskoi sen, kun vielä näki, että tulevat ne tehdyksi ilmankin.
TILTA. Juur'ikään viedessäni puita kuvernöörskan huoneeseen. Ei sitä kehtaa enää ihmisten eikä itsensäkään tähden. Kun eivät tuttavat torilla enää tervehdikään, ja takanapäin haukkumasanoja heitellään: »Poprikohvin kätyrin kätyri, kätyrin kätyri!» vaikka onhan minulla ne »Vapaat sanat» ja kaikki. PESONEN. Ka, en ollut muistaakaan. Kaivaa kengänvarrestaan kirjeen ja antaa sen Tildalle.
TOPPO. Mies syö ja mies saa, ja miehelle Jumalakin antaa. Eikös meille nytkin siunaantunut kohta toista, kun entinen loppui. Olemmehan me niitä onnen poikia sentään. RISTO. Mutta minä olen vallan hukassa tämän kankaan kanssa, kun sitä vielä on niin pitkältä. Enhän minä saa sitä kokoon. Ja sinäkin piekset suutasi siinä tyhjään etkä kehtaa edes auttaa. TOPPO. Olet sinä oikea pöhkelö. Näytäs tänne.
Kun tietäisi, mitä veljenpoika oikein ajattelee. Eihän se tietystikään kehtaa panna vastaan, jos kuulee mieleni kovin tekevän. Ja vanha vaari päätti virittää veljenpoikansa eteen paulan: olen itse olevanina linikkaan lähtöä vastaan. Jos se yhtyy, on sille raha mieluisampi. Jos taas rupeaa yllyttämään ja kivoittelemaan, niin silloin se tahtoo, että menen.
"Onpa meillä kotonakin ruokaa; emme syö teidän haukuttua ruokaanne", sanoi Pirko. "Eipä tässä ole ruoka-kultaa haukuttu, eikä ihmisiäkään; on vaan puhuttu pieni hiukka totuutta noh!" sanoi Kirri. "Emme tarvitse", sanoi Rehkonen ja katsoi kysyvästi Pirkoa silmiin. "Se toki kun minulla on nälkä, vaan en kehtaa mennä syömään.
Päivän Sana
Muut Etsivät