Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Jos vaan sallimus satutti Asioille armo herran, Hattu piti hakea päästä Kohatessa kartanoa, Kylmä kulki kylkiluissa Kohta konttorin kohalla, Kun siintä sisähän astuit, Housut hirmusta hutisi, Kehnon kirjurin tapasit, Kohta kuulit kiljumista, Tai sait suuren niskatullin Suuren herran suosiosta.
MALVOLIO. Tuo on teille suureksi kunniaksi. "Ajanko hänet pois?" "Mik' ilo siitä ois?" "Ajanko kehnon hornaa kohti?" "Ei, ei, ei, ei, sit' ette tohdi." HERRA TOPIAS. Eikö mittaa, häh? Valehtelit, herraseni. Oletko sinä muuta kuin hovimestari? Luuletko, että, vaikka itse olet puhdas, sitä ei enää ole olutta ja päällispalaa maailmassa?
kun kolmen varjon juoksull' eroavan näin joukosta, mi eespäin kulki alla tuon tuiman rangaistuksen rankkasateen. Tulivat kohti, kaikki meille huutain: »Sa seis! ken puvustasi päättäin näytät olevan kaupungin tuon kehnon lapsi!» O, mitkä haavat jäsenissä heidän näin uudet, vanhat, tulen syömät. Vieläi, kun niitä muistan, sääli valtaa minut!
Mutta jos haluatte vähäistä kahakkaa, niin olkoon menneeksi, kutsukaa tänne palvelioitanne, niin monta kuin heitä on, saanhan koettaa, kuinka paljon kestävät; tämmöisen pienen huvin kyllä tarvitsen noin kehnon päivällisen jälkeen." Kalle hieroi tyytyväisenä sormiaan, ajatellessansa, miten hän noita hienoja palvelioita saisi nakella.
Minä olen kaunis tyttö, niinkuin keon kukka, Moni poika minua toivottavi hukkaan. Pojat käyvät kovia teitä kangaspellon kautta, Keskustellen keskenänsä mikä neuo auttaa. Eipä tälle tyttärelle kehnonlaiset kelpaa. Kangasta on kuottuna sekä housuverkaa. Enemmän mä mielestäni itsestäni tykkään, Poies, poies puoleltani kehnon pojan lykkään.
Kun hän oli joutunut Saint-Antoine'n esikaupunkiin, kääntyi hän mielihyvillään katselemaan Bastiljia; mutta kun hänen silmänsä olivat kiintyneet yksinomaisesti vaan Bastiljiin, ei hän havainnut ensinkään mylady'ä, joka istui kellertävän-valkoisen hevosen selässä ja osoitti häntä kahdelle kehnon näköiselle miehelle, jotka lähestyivät riviä saadaksensa hänet paremmin näkyviinsä.
Sitte lähti hän kiireesti katua alaspäin kuin tuho olisi ollut kintereillä. Se ilta oli viheliäisistä viheliäisin. Kehno oli kapakka, kehnoa seura ja kehnon kehnot jälkilaskut. Eero makasi seuraavana päivänä iltapuoleen asti. Silloin hän nousi Oskarin mentyä kaupungille. Hänen olisi tehnyt mieli ulos raittiiseen ilmaan, mutta hän ei uskaltanut lähteä.
Siihen asti oli porsas pysynyt hiljaa säkissä, mutta nyt sekin vinkasi, kun Jussi sattui polkasemaan sen saparolle. Raivoissaan huusi Porkki: »Mitä vietävää sinulla on siellä säkissä?» »Potsi.» »Potsi... Potsi... Mikä kehnon potsi?» »Sian potsi ... oikea imisä porsas», selitti Jussi, ja Partanen lisäsi: »Ei suinkaan se ihmisen ja muun eläimen porsas sian äänellä vingu!»
Enemmän mä mielestäni itsestäni tykkään, Poies, poies vierestäni kehnot pojat lykkään. Synniksi sitä sanotaan ja syntipä se lienee, Nuoren tytön ruvetella kehnon pojan viereen. Pian on se tyttö raukka tullut kunnialta, Joka kerran heittäytyi noien poikien valtaan. Pojilla ja susilla on yhtäläinen mieli, Susi ei virka mitänä, pojill' on liukas kieli.
Kylläpä sen arvaa jo edeltäkin päin, että semmoisella maanviljelyksellä ei peltokaan antanut talouden tarpeeksi viljaa, jonkatähden kaikki talossa tarvittava vilja ihmisille oli vuosittain ostettava; sillä korskuvat syöttiläishevoset ja muu karja tarvitsivat kyllä syödäksensä kehnon ja vähän viljan, jonka maa antoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät