Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Niinkuin raittiin havumetsän vihannuus näyttää meistä kahta kauniimmalta autioon talvilumeen verrattuna, niin kuvastui nyt keväinen puutarha ihmeellisen ihanana Paulin jäähyväissilmäykseen. Kaikki nuo pensastojen ja kukkapenkereiden nuput olivat kauniita lupauksia lumoavasta tulevaisuudesta, mutta hän ei enää saanut niistä iloita.
Hän tahtoi usein puhua Jaanan kanssa ja kutsutti tämän tuon tuostakin puheilleen. Jaana tuli ja näytti joka kerta kauppiaan mielestä yhä kauniimmalta. Kuinka olikaan, unohtui vähitellen asian isänmaallinen puoli häneltä ja Jaana tuli hänen yhä mieskohtaisemman huomionsa esineeksi. Mitä jos hän itse naisi tytön?
Katseltuaan minua siksi kuin kävin toiseen kotlettiin käsiksi, lausui hän: "Tässä on lasillinen olutta teitä varten. Tahdotteko sitä nyt?" Minä kiitin häntä ja vastasin: "tahtoisin;" jolloin hän kaasi sitä kannusta isoon lasiin ja piti sitä ylöspäin päivää vastaan, että se näyttäisi kauniimmalta. "Silmäni kautta!" hän sanoi. "Onpa siinä koko joukko, eikö ole?" "On kyllä", vastasin minä hymyllä.
Elsa pyhkäsi pois kyyneleet, nauroi vielä leppiämmästi, ja sanoi, päätänsä puistain: »Tänäpänä minä en sitä sano, Toivonen kulta, kyllä sen saat vielä kuulla.» Elsa näytti hänestä vielä kauniimmalta ja ihanammalta kuin koskaan ennen. Mutta kuinka Toivonen kyselikin, ei hän saanut tietää syytä, miksi Elsa oli itkenyt. Sitten kysyi häneltä Elsa: »Sinä olet ollut kaupungissa.
"Kai ne kaupungin kadut sopivat kaupungin lapsille, jotka eivät ole nähneet mitään parempaa", sanoi Miina Matille, "mutta kun on kasvanut maalla, niin näyttävät koivut paremmilta kuin tehtaanpiiput ja käenkukunta kuuluu kauniimmalta kuin höyrypillin vihellys." Tervolan naapuritorpan isäntänä oli jo pari vuotta ollut eräs nuori mies, Salmelan Lauri.
Kosken vesi oli kuni pelkkää pyryävää lunta, ikäänkuin hopeaista rankkasadetta, ja syöstessään alas noin huimasti ja hurjasti se kuului kauniimmalta kuin urut kirkossa; niin, kirkkosoittoa se oli kuin olikin... Liikahtamatta ja äänetönnä seisoi korkea honkametsä tuolla vuoren rinteellä.
"Oletko todellakin unhottanut sen, joka kuuluu tuhat vertaa kauniimmalta ja ylhäisemmältä kuin karkea, karhumainen, saksalainen poroporvarillinen nimi Claudius?... Méricourt, se on." Hän lausui, kuten selvästi näkyi, tuon nimen vastenmielisesti. Charlotte vaipui jälleen pehmeisin tyynyihin ja pusersi nenäliinaansa huuliansa vastaan.
Lähdettyä tästä lumoavasta paikasta istuimme kauan kannella ihmetellen kirkasta, ihmeellistä tähtitaivasta, joka näytti sitä kauniimmalta, mitä kauemmin sitä katselimme. Yhä useampia tähtiä sukelsi esiin, niin että taivas viimein oli kuin täpö täyteen kylvettynä kirkkaasti loistavia pikku kynttilöitä.
Näin unta, että kuoltuain Mä nukuin tyynnä haudassain, Kun haudan aukeevan mä luulin Ja äänen korvissani kuulin: "Vuossadat nukkunut jo oot, Nyt kuolon sumut poistukoot. Käy kulkemaan taas elon tiellä Ja kansaasi sä etsi siellä." Mä nousin, lähdin kulkemaan Ja hyvin tunsin oman maan: Se nousnehelle nurmen alta Viel' entist' tuntui kauniimmalta.
Et tahtoisi antaa sen kuvan kehittyä, mutta se astuu yhä enemmän esille: kauriin pää ja sen silmät. Jotain pitkää, elotonta ja puisevaa ... yhtäläisyys sitä pettävämpi, kuta kauniimmalta hän ensin näytti. Näköhäiriö ei kestä kauan. Se voi haihtua heti, kun hän liikahtaa tai kääntyy sinuun syrjin.
Päivän Sana
Muut Etsivät