Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Tytöt innoissaan levittelivät aarteensa, kääntelivät ja muovailivat niitä tuhannellakin tavalla; viimeksi otti Enni kengät: Katsohan mummo tuommoisia kummallisia pieniä kenkiä, ne olivat kirstun pohjalla. Lapset, ne ovat minun kenkäni, vanhat tanssikenkäni, jotka minulla oli, ollessani seitsentoista vuotiaana ja ensi kerran aikuisten parissa, muutamissa suurissa sukulaishäissä.
"Katsohan, katsohan, rakkaani, mitenkä kaunista ulkona on. Oi, mikä onni! Hän syntyy auringon valossa, se pieni rakas olento!" Ennenkuin Mathieu puki päälleen, istahti hän Mariannen vuoteen laidalle, katseli häntä tarkkaan ja suuteli silmille. "Katso minuun, että minä saisin sen oikein tietää ... vielä ei sinulla liene liian paha olla, eihän sinulla vielä lie liian suuret tuskat?"
Se on paholainen eikä mikään sotamies! Oi Jumala olkoon minulle syntiselle armollinen! Katsohan, Bartek, millaiset hampaat hänellä on! Piru hänet periköön, minä en tahdo nähdä. Bartek vaikeni, mutta kohta hän kysyi: Wojtek! Mitä? Jos tekee tuollaiselle ristinmerkin, eiköhän se auta. Pakanat eivät ymmärrä pyhää uskoa... Komennettiin vaunuihin. Juna läksi.
Se olikin kepsuu... Katsohan, katsohan, Hermanni, miten tuo koppi nyt viiltää tuolla ilmassa, nyt se vasta taipaleen tekee. Saa siellä nyt Konstu riepu juosta ja kupustaa, kun menee tuone mäen taakse ettei näe suuntiakaan mihin putoaa. Mutta jopas arvasivat toisetkin, että lähtivät joukolla hakemaan. Se olikin parasta... Viipymäänpä rupesivat siellä".
Koetteleppas minun poskiani ... ja kaulaa ... ja katso eikö ole selästä leninki märkänä.» »Ja varpaastasi veri tulee!» »Kiveen löin, vaan ei se tapa. Katsohan, minulla on kaksi näin suurta palasta nisuleipää, sain kun vein Viitasen hevosen laitumelle aamulla. Minä vein sen sinne Rommakon rannalle. Kuivalan Janne vei samalla kertaa Heikkilän hevosta.
Alussa oli hänen huolenansa vaan piiloittua niin, ett'ei häntä kukaan huomaisi, mutta kuultuansa sisääntulevien ryhtyvän varovaisuuskeinoihin ja heidän kuiskuttelevan keskenänsä, rupesi hän käymään rauhattomaksi. "Oletko sulkenut oven tarkasti kiinni?" kysyi toinen. "Katsohan, eikö huoneessa ole ketään!" kuiskasi toinen.
Kynästä ei lähtenytkään mitään. Tapanin silmät menivät tavattoman pyöreiksi ja melkein hätäisesti huudahti hän: "Loppuiko tästä aine?" Maria naurahti ja suu aukesi sanomaan: "Voi kun sinä olet lapsellinen!" mutta tapasi huuliltaan kiinni sen sanan ja muutti sanaksi: "Ei siitä ole aine loppunut, vaan sydän on kulunut puun tasaan. Katsohan kun minä vuolen, niin saat nähdä että lähtee."
Mutta unhottaa en saa asiatani: tässä ovat opettajain ja professorein minulle antamat todistukset. Minua on tunnustettu varttuneeksi yliopistoon. Katsohan näitä." Jotenkin välinpitämättömästi lykkäsi vanha kreivi paperit syrjään. "Jälestäpäin saatamme siitä enemmän puhua", sanoi hän. "Auta minua nyt valikoimaan. Nämä taulut on tarjottu minulle ostettavaksi.
Antero seisoi vieressä ja osotti hymyillen istujoita. Silloin Elina huomasi Allin ja riensi hänen luoksensa. Miihkali hypähti seisomaan, mutta ei astunut askeltakaan, katsoi vain katsomistaan. Viimein sentään riensi hänkin sinne. Ja miten iloisesti Elina kääntyi häneen päin ja sitte taas jälleen kuvana seisovaan tyttöön: »Alli, Miihkali elää! Hän on tässä! Katsohan, tämä on minun mieheni!»
»Minkälaista se oli?» »Siinä kuvailtiin suutarin pojan naimaan lähtöä.» »Katsohan! Kaikkia ne kummittelevat.» »Siinä se poika läksi naimaan muutamasta talosta. Mutta kun tuli sinne, niin siellä jo sen tytön häitä vietettiinkin.» »Tyttö oli jo keretty toiselle antaa?» »Toinen jo oli korjannut tytön.
Päivän Sana
Muut Etsivät