Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Hän menestyy paraiten, kun saa pitää oma hevosensa, tehdä luutia ja kuljettaa niitä kaupunkiin, niinkuin tähänkin asti. Kyllähän mielelläni ottaisin äitin luoksenikin ja kuuntelisin hänen neuvojansa; mutta ennemmin kuitenkin olemme ensin Katrin kanssa kahden kesken; me puuhaamme, hallitsemme ja raadamme itseksemme, ja se kyllä käy hyvin." Kertomuksemme nyt edistyy pitkän askeleen.
"Ei niin", sanoi hän ja hillitsi pienempää ja vilkkaampaa akkaa, joka oli äsken kertomiemme Katrin kauneutta kadehtivien tyttöjen äiti, "ei niin!
Ja loukattu kaunis tyttö hyppäsi ylös ja juoksi ulos ovesta; hän kuuli erään rakastetun surullisen äänen perässään mainitsevan hänen nimeään; mutta suuttumuksen siivillä riensi hän vaan eteenpäin, eikä ennen seisahtunut, kuin vanhan Katrin mökin ovi sulkeutui hänen jälkeensä, ja verinen päänsä lepäsi armaan vanhuksen rinnoilla.
Minä olen puoleksi kuollut tuskasta; mutta ihan varmaan, minä olen viatoin." Hän painoi päänsä Katrin helmaan, eikä saanut enää sanaakaan enempää sanotuksi, ei kyyneltäkään hän voinut vuodattaa.
Seuraavana aamuna Vappu oli parempi. Hän lähetti Katrin kutsumaan Pekkaa tulemaan luokseen; Vappu tahtoi puhua hänen kanssaan ja Antin kanssa myöskin. Kun he olivat tulleet sinne, istui Vappu sängyssä ja kysyi heiltä, olivatko he ollenkaan tuumineet talonkauppaa, jota Vappu oli heille ehdottanut.
Hän ei virkkanut muuta kuin: "Anteeksi, hyvä naapuri!" ja sitten avasi oven ja astui huoneesen, jossa outo ja arvaamaton näkö tuli hänen silmilleen tarjoksi. Hänen äänensä herätti neiti Katrin kuolleista paljon joutuisammin, kuin mitä matami Shoolbred'in kaikki keinot olivat voineet, ja, tytön vaaleat posket nyt kerrassaan peittyivät suloisimmalla punalla.
Katrin katsanto oli käynyt yhä levottomammaksi, ja kun hän näillä sanoilla keskeytti Annan haaveksivan puheen, tarttui hän samalla läheisellä pöydällä olevaan kelloon. Mutta hänen hoidettavansa esti häntä sitä liikuttamasta.
"Uskallusta vain tyttöseni", kuiskasi Perttu, "uskallusta taistella kohtalosi kanssa, se on kuolevan isoisäsi viimeinen tahto, isoisäsi, joka on rakastanut sinua enemmän kuin Tatjanaakaan." "Nyt ne tulevat jo", kuului Matin ääni tornista. "Riennä alas", käski Perttu ukko aivan tyynellä äänellä. Ukon ja Katrin keskustellessa oli taivas vetäytynyt synkkään pilveen.
Kantamaan Katri kotia. ANNI ja HUOTARI tulevat perältä. PIETOLA. Sinä, Huotari, kutsu kaikki tukkipojat Turkan ja Katrin kihlajaisiin Pietolaan huomenna. ANNI. Uskotko nyt? PIETOLA. Ja Annin ja Huotarin kihlajaiset samoilla tulilla. HUOTARI.
"No nyt taas ammut liian paljon syrjälle, toiselle puolelle pilkkaa, hupsu poika et sinä koskaan osaa keskitietä kulkea. Eipä sentään huoli nostaa meteliä, vaikkemme myös pakoon pötki. Astupas sinä vaan edeltä Katrin kanssa, niin minä sinun sijastas jään jäljemmäksi. Mikä hätä meillä voisi olla näin likellä kotoa".
Päivän Sana
Muut Etsivät