Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Se oli jo hengetönnä, kun koira syöksyi sen kimppuun. Nyt Taneli tuli Pekan luo ja sanoi hänelle vakavasti: "Muista, että viet koiran pois ja sidot sen kiinni ennen kuin ammut puusta ilvestä. Jos pedossa on henkeä jäljellä, se repisi koirasi pahanpäiväiseksi, ja siihen metsänkäyntisi sillä kertaa loppuu. Hiljaa, pojat! Pidättäkää koiraa! Katsastan, mihin toiset otukset menivät."

Kyllä me kahden kesken saamme sen masennetuksi, ja, jollei yritys luonnistuisi, juoksee se oikopäätä sinun ampujuontaasi. Etsi vaan itsellesi hyvä asema, ett'ei hätätilassa julmistunut karhu pääse tukkaasi haivertamaan ja että sinä ammut varmemmin, kun ei pelko vavistuta käsiäsi, ja odota siellä tyyneesti, mitä tapahtuu. Tuo kallio on siihen omansa kiipee sinne!

PURMO. Jo sanoinkin lähtiessä: Väinö on kovaksi tehty, Ammut, ammut nuoli ei pysty. NUORI JOUKO. Tuon uskotko? Vielä ammun Kohti koiran purtavata. Toiste näytän! SORMO. Näytä, näytä! Mut jos nuoles ei osuisi? Kun otus on oiva, kallis, Ampuja on intoisampi, Kuume hillitön kädessä Se se vie vinohon nuolen. NUORI JOUKO. Eipä lempo vie vinohon. Toiste näytän!

Hän jesuitoit', aatelia vihaa, Ja sinä heitä tyyni rakastat. Siis oikein teet, kun heidän hyödyksensä tulet tapetuks ja tapat. Ammu! Mit' on tuo puhe? Kuules, mik' ol' isäs? Se teit' ei koske. Talonpoik' ei suinkaan! talonpoikais-herttuata vihaat Ja väkens' ammut. Keula kääntyy. Ammu Tuo tyhmä perämiesi, jonka herra Vaan halpaa alhaisoa suosii. Itse Se tehkää, tuoss' on sytytin.

Vene pitää minulla myöskin oleman ja siinä kauniit purjeet ja liput, paljon parempi kuin Lunkentus, ja paraimmat kelkat ja luistimet ja pallit, kuin maailmasta löytyy. Joka päivä syömme pannukakkua päivälliseksi. Paitsi sitä hankin itselleni kullatun rummun, pitkän miekan ja oikean pyssyn, ruutisarven, luoteja ja nalleja." "Sillä sinä sitte ammut susia", virkkoi Joonas pilkallisesti.

Yhä pelkää kirkonväki aikoivat tulla, eivät uskaltaneet! Mutta vielä on kolmas taika tekemättä. »Arkku avaa, hammas suusta kaiva, hiustukko palmikosta leikkaa, ne nuoleen kätke, ja sillä kun ammut...» Kirkon lattian alle kuoriin on papin rouva haudattu. Panu sytyttää uudelleen kynttilän, murtaa auki luukun, joka vie kirkon sillan alle ja laskeutuu sinne.

Ei himmene enää äidin silmä, sillä pojan nuoren silmästä siihen loisto heijastaa. Ei hälvene enää äidin hymy sillä pojan huulilta hymy heijastaa. Turhaan ammut nuolesi, Surutar! Jo kyllästyi Surutar. "Pidä hymysi! Pidä onnesi! Mitäpä niistä huolisin! Paljon olen poiminut äitien hymyjä, paljon olen kalventanut äitien poskia. Mitäpä välittäisin mokomista enää!

Taikka tuntui hänestä joskus kuin hän olisi seisonut tähtäys-asennossa, kivääri kädessään. Nostat millimetrin ja ammut kuuhun! Lasket millimetrin, ja ammut maahan! Tässä, sinun kohdallasi, on ero niin mitättömän pieni. Mutta siellä, kauempana, kilometrin tai parin päässä, se saa ihmeitä aikaan. Kuu oli yli-ilmaisen idealismin, maa karkean materialismin vertauskuva hänelle.

Mutta telegrafisti, jolle jälleen oli päivänkilo ruvennut silmiin käymään, ojensi pyssyn Matille, heristäen vihaisesti sitä hänen nokkansa edessä. Siinä on! ärähti hän. Ammu, ota pyssy! Mutta jos ohi ammut, niin maksat pyssyn ja karhun hinnan. Korkkipyssyllä minä tämän ammun, sanoi Kujeelan Matti, ja veti pullon taskustaan.

Ja mikä sinulla on kädessäsi? HOMSANTUU. Enoni revolveri se on. Jotenkin hyvää tekoa. RISTO. Minkätähden sitä mukanasi kuljettelet? HOMSANTUU. Tällainen kalu on välistä tarpeellinen. RISTO. Sinä pitelet sitä niin varomattomasti. Onko se latingissa? HOMSANTUU. On. RISTO. Pane se pois kädestäsi. Ampuma-aseilla ei saa noin leikkiä. HOMSANTUU. Minkätähden ei? RISTO. Ammut pian itsesi.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät