Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
"Hyvästi, sinä sydämeni valtias ja valo!" sanoi seppä, ja oli juuri, astuttuaan Katrin kammarista vievät portaat alas, lähtemäisillään ulos kadulle, koska hanskuri häntä tempasi käsivarresta.
Nyt minä sinulta kysyn, mitä pahaa ovat he tehneet ja mistä te heitä moititte?" Katrin kasvot jäykistyivät. Näkyi selvään, että nyt koskettiin asiaan, josta hänen käsityksensä oli yhtä luja kuin kallio meressä. "He eivät kuulu meihin," vastasi hän. "Kaukaa ovat he tulleet ja tunkeuneet tänne meidän keskuuteen."
"Jos Matti poikani olisi surmalta säästynyt, niin hän olisi isännyyden jälkeeni perinyt, vaan nyt ottakoon sen Olli ja jättäköön perästänsä sinulle, pikku Matti, vaikka minä melkein soisin Katrin sitten tulevan käskijäksi, mutta eihän helmaväestä ole peränpitoon, varsinkaan myrsky-ilman raivotessa."
"Kyllä hän minusta sentään pitää," ajatteli hän ja tunsi itsensä niin sanomattoman onnelliseksi. Nyt kuului jalan kopse porstuasta, ovi aukeni ja sisään astui Koiviston Yrjö. Ilon säde loisti Yrjön silmissä, kun hän huomasi Katrin yksinään olevan. Hyvää iltaa, Katri! sanoi hän, Katria lähestyen ja häntä kädestä ottaen. Onhan hauskaa saada sua kerrankin tavata näin kahdenkesken.
TOLARI. Maija! Olemme pöllöjä! Rakkaus tekee tyhmäksi. TOLARI. Kuuluu joskus vievän koko järjen. TURKKA. Mitä Pietola sanoi? TOLARI. Että ensi sunnuntaina Pietolassa kuuliaiset ja komeat! TURKKA. Katrin ja minun? TOLARI. Maijan ja Pietolan! TURKKA. Nyt on mennyt sekaisin ottiatuota. Minulla niin kummasti ottiatuota... TURKKA. Tuolla Maija tulee! TOLARI. Tulee tavaroitaan noutamaan.
Ennen lähtöänsä ajatteli hän kuitenkin itsekseen ja hänen ajatuksensa pukeusivat seuraaviin puoliäänisiin sanoihin: "Minä tahdon kuolla saman kuoleman kuin hekin Suomen edestä". "Oikein, poika", kuului ääni Kyöstin takaa ja kun hän kääntyi, kohtasivat häntä Antti Kettusen puoleksi iloiset, puoleksi suruiset katseet sekä Katrin kyyneleiset kasvot. "Oikein!
Mikko siirtyi hetkeksi lähellä olevan ojan partaalle hiomaan viikatettansa, joten Katri haravoidessansa viimein jäi seisomaan muista jälempänä. Tätä tilaisuutta käytti nyt Kaapo hyväkseen tehdäksensä viimeisen yrityksen Katrin suosion saavuttamiseksi.
"Kyllä, minä teen parastani", lupasi Jussi, "ja Jumalan avulla uskon, että kaikki hyvin onnistuu. Se onnisuu varmaankin, metsävouti-rukka!" lisäsi hän luottavaisesti; "tänä päivänä teen työtä Katrin tähden ja silloin on onni myötä. Jumala siunatkoon sinua hempukkasi edestä!" "Kuules! Malta vähän!" sanoi Yrjö.
Todistajain kuulustettua luettiin tämä Katrin antama kertomus, jonka hän oli kirjallisesti tehnyt, kun ei kivuloisuutensa tähden kyennyt tulemaan saapuville.
Kun Mikko vihdoin toipui, menivät molemmat sisaret Katrin luo ja antoivat hänelle kumpikin kätensä vanhemman sanoessa: "Anna meille anteeksi, että olemme sinua pahoin kohdelleet!" "Mielelläni", vastasi Katri iloisesti; "en minä milloinkaan ole ollut pahoillani teille".
Päivän Sana
Muut Etsivät