Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Sinä olit rannassa meitä vastaanottamassa, heilutit meille liinallasi ja huusit hellällä äänelläsi meitä päivälliselle. Olit avopäin, aurinko valaisi kasvojasi ja vaaleanpunaista pukuasi. Olit silloin kuin taivaallisesti kirkastettu ja se kuva painui siitä hetkestä unhottumattomasti mieleeni».
Vaan tiedänpä tään juoman uhriansa Ei liioin vaivaavan, vaan hellästi Kuin Unonen se silmät ummistaa. HANNA. Niin kuulin kerran isäs sanovan. ELMA. Oi isäin kova, armas kuitenkin! En kasvojasi nähnyt lähteissäni, Sun jätin jäähyväiset jättämättä Ja paisteess' illan koto kuumotti. HANNA. Senpä taidat toivoa, että kuolemasi nyt isäs joko pelastaa kuolemasta tai tekemästä murha-työtä.
"Niin, goottien kuningas, amelungien jälkeläinen, sinun täytyy kuolla", hän sanoi. "Kuolema on jo pyyhkäissyt kädellään kasvojasi. Sinä et näe enää auringonlaskua." "Hyvä on", sanoi Teoderik kasvonpiirrettäkään väräyttämättä. "Kreikkalainen, jonka lähetin pois, lupasi minulle kokonaisen päivän. "Ja minähän tarvitsen aikani."
Kun sinä vaikenet, tuntuu koko maailma autiolta ja tyhjältä veri lakkaa virtaamasta ei ole maailmaa, ei elämää, ellen näe kirkkaita kasvojasi, ellen kuule sointuvaa ääntäsi.» »Anna minulle takaisin veljeni ja rakastettuni», Ione sanoi rauhallisin ja rukoilevin äänin, ja raskaita kyyneliä vieri pitkin hänen poskiaan.
En tiedä Jumalan tarkoituksia kanssasi, mutta sen tiedän, että jos ei Jumala jo ole hylännyt sinua ja niine hyvinesi iankaikkiseen kadotukseen tuominnut, niin täytynee hänen näyttääkseen sinulle, millainen olet, ja ennenkuin sinusta oikein puhtaan saa, ryvettää sinut semmoisessa rapakossa, ettet sieltä noustuasi omia kasvojasi tunne.
Kerro minulle, milloin minä pääsen. Milloin minä saan jättää tämän pimeän ja ilkeän luolan? Se on pahempi kuin kaikki heidän kidutuksensa, rakas Honain. Ilmaa ja valoa, ja minä luulen todella, ettei minun miehuuteni koskaan hölly, mutta tämä kauhea vankihuone minä saatan tuskin eroittaa sinun kasvojasi, kunnon ystäväni. Se on täysi tosi." "Tahtoisitko nähdä minut iloisena?"
Sinä rankaiset meitä nälällä ja kalliilla ajalla, että me nöyrtyisimme. Opeta Herra meitä ajattelemaan, ettei meidän suurin onnemme saa olla lihavasti katetussa pöydässä, vaan että me sen löytäisimme Sinussa, Sinun iankaikkisessa rakkaudessasi. Mutta älä anna meidän synnissä nukkua, älä rankaise meitä hirmuisimmalla vitsallasi, älä käännä kasvojasi pois meistä, Herra...»
Istu tänne minua likelle, ihan likelle ja oikein niin, etten näe sun kasvojasi, sillä kun tunnen että minuun katsot, en tahdo sanaakaan saada sanotuksi, ja kuitenkin on minulla sinulle paljon puhumista. Noin, Yrjö, nyt on hyvä!"
Minä tulin sinun aviovaimoksesi, mutta en minä tietänyt, kuinka rakas sinä minulle olit, ennen kuin eilen vasta, ja jos sinä silloin olisit tullut kotiin, minä olisin suudellut silmiäsi ja kasvojasi et sinä usko, kuinka minä saatan pitää sinua hyvänä.
Kuulummehan tästä illasta toisillemme. Tietysti iloitsen minä siitä. Ja huomisesta saakka sinä tulet näkemään minut vain iloisena. Mutta tänä iltana? Mikä kaihtaa tänä iltana sinun kasvojasi? Joku muisto muinaisesta? Niin. Viimeinen varjo maan viheliäisyydestä. Mutta älä välitä siitä! Huomenna olen minä kokonaan kirkas ja vain sinua varten. Kuinka kummallisia te ihmislapset olette?
Päivän Sana
Muut Etsivät