Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Et sie itke leivätyyttä, Leivätyyttä, lehmätyyttä, Etkä sulhosi soreutta, Et emosi armautta; Itket kasvon kauneutta, Sekä hiusten hienoutta, Kun ne piennä peitetähän, Katetahan kasvavana; Piennä oot vihille viety, Lassa pantu lakki päähän. Lähet jälen jäämättömäksi. Jo nyt on liittosi likellä, Lässä ompi lähtöaika.
Vielä ei ollut mitään loistoa; ainoastaan hiljaisen valon tasaista koitetta valkeuden salaisesta lähteestä taivaan kannelle leviten; siten ja yhä edelleen mahtava valonvirta huokeasti, huomaamatta, mutta kuitenkin alati kasvavana, siksi kuin muodottomien, salaperäisten sumuväretten vienot hattarat muuttuivat purpuraväriseksi rajaksi, jonka takaa kultaisen sädevalon hohde pilkisti katsojan silmään, joka vähää sitä ennen simpsukanvärisenä oli värähtelevää valoansa öiselle taivaalle levittänyt, alkoi vaaleta ja tähtiseuroinensa auringonpaisteesen kadota; taivas oli pelkkää kirkkautta ja maa täynnä elämää ja värinloistoa.
Tultuaan Suomeen kasvavana tyttösenä, seuraten äitiään kun parooni O. W. Klinckowström hänet Neaappelista mukaansa ryösti, meni hän naimisiin vuonna 1821, jolloin rikas äiti osti Armfeltien suuren maatilan, Åminnen kartanon Halikon pitäjästä ja muutti sen tyttärensä mies- ja naispuolisten jälkeläisten sukukartanoksi.
Kirjoittelin tosin lauluja silloin tällöin kasvavana nulikkana ollessani enimmäkseen parodiioja ja ylioppilasmaisia toverilauluja, jotka laadultaan eivät olleet erittäin »ylösrakentavia». Mutta vasta kun lähestyin 30 vuotta ja pysyväinen tauti erotti minut muusta maailmasta, satuin kyhäämään kokoelman runoja kylliksi suuren julkaistavaksi.
Tämän hän oli tuntenut kasvavana tyttönä eräässä varattomassa ylimysperheessä, tiesi hänen menneen naimisiin loistavalla uralla olevan henkilön kanssa, josta Nehljudof oli kuullut rumanlaisia juttuja, ja hänen oli sentähden, kuten ainakin, tuskallisen vaikea taas kääntyä miehen puoleen, jota ei kunnioittanut.
Silloin hän olisi näet, kuten kasvavana, vielä voinut hiihtää hirviä, joiden tappaminen tosin oli kielletty maallisessa, mutta ei taivaallisessa oikeudessa. Nyt oli hänen pakko pyytää vain lintuja ja jäneksiä, tietysti kaikista lupakausista välittämättä.
Miehet seisoskelivat piippu suussa aitaa vasten, eukot istuskelivat nyyttineen puodin portailla. Puoti itse oli tietysti pakaten täynnä. Tämä näky muistutti Jaanan mieleen sitä aikaa, jolloin hän itse kasvavana tyttösenä oli seisonut tuon puodin tiskin takana ja myönyt kauppiaan ylikatsannon alla ryyniä, lankaa, kahvia ja sokuria.
No olkoon nimi mikä hyvänsä», sanoi Miina ja alkoi kertoa, että tämä Taavetin rouva on oikeitten ihmisten lapsi ja vähän niinkuin parempain ihmisten lapsi, mutta joutui kasvavana äitipuolelle, joka oli sellainen puolivillainen ja toimeen tulematon herkuttelija. Kun siihen miehensä palkka ei riittänyt, niin panttasi ja möi kullat, hopeat, silkit ja mitä irti sai talosta, asiamiehenä lapsi raukka.
Noin sanoi Savon näkijät, Noin pakisi Pohjan noiat Minun kurjan kuolevaksi, Kalkisen katoavaksi, Nuorena nukahtavaksi, Kasvavana kaatuvaksi Minä hoikka huolemahan, Ja musta murehtimahan. Mieleni meni pahaksi, Syämeni surulliseksi, Enkä kuollut kuitenkana, Tainnut en kalkinen kaota.
Päivän Sana
Muut Etsivät