Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Nauraen ja pilapuheita lasketellen katseli katuyleisö aasien pitkiä korvia, jotka lupsottelivat tomupilvien seassa, ja kuunteli huvikseen piiskanläiskettä ja paimenten villejä huutoja. Aasien kadottua näkymättömiin karkasi tielle poikalauma, joka huolellisesti puhdisti tien ja sitten sirotteli sille kukkasia ja pinjanneuloja.

Seuraava kotoinen kiusaus, johon jouduimme, oli palkollisten tuottama kiirastuli. Mary Anne'n serkku karkasi sotaväestä alas meidän hiilikellariimme, josta piketti aseellisia kumppaneita suureksi ihmeeksemme veti esiin hänet, pani hänet käsirautoihin ja vei hänet pois, semmoinen saattojoukko perässä, joka tuotti häväistystä talomme edustan puutarhalle.

Ensi iskulla Villon hakkasi pään johtajalta; sitten hän karkasi joukon päälle, iskien oikealle, vasemmalle, vähän joka taholle. Troussecaille seurasi häntä, säästämättä hänkään asettansa. Molemmat näin kiitivät eteenpäin, raivoten, riehuen kuin tuuliaispäät. Eloon jääneet luulivat varmaan heidän olevan kaksi pirua ihmishaamussa, kaksi mustaa pirua.

Aias karkasi kohti ja kilpeen iski, mut keihäs ei läpi mennyt, vaan rajun ryntääjän toki torjui. Hiukan taansihe tää etusuojukselta; mut eipä mielinyt väistyä, näät himo häll' oli kunnian kuulun, kääntyen kumppanejaan, Lykian jumalaimoja, kutsui: "Voi, Lykianko jo miesten näin urovoima nyt uupuu? Työläs on mun, jos suurikin ois väki mulla ja miehuus, yksin murtaa tie yli muurin laivojen luokse.

Virkki ja riensi jo pois Telamonin aaluva aimo Teukros saattajanaan, veli, laps saman sankaritaaton; Pandion kera häll' oli, kantaja kaarevan jousen. Torniin kerkesivät he Menestheun urheamielen muurin turvin tulla ol' aika jo myös, hätä suuri, näät etuvarjeen kimppuun kuin rajumyrsky jo musta ryntäsivät Lykian väen päät sekä päälliköt aimot; karkasi mies päin miestä, ja soi sotakiljuna suuri.

Eikä näillä pako enään ollut kaukana, kun Sulla, lyötyään ne, joita vastaan oli lähtenyt, kyljestä karkasi Maurilaisten kimppuhun. Bocchus peräytyi heti.

Varovaisen astuntani hän oli kuullut ja kohotti päätään, katsahti arasti minuun, kiljahti niinkuin pesästään tavattu metsänlintu, karkasi pois edeltäni kiireesti, tulisella kiiruulla, ja ritinä ja rapina viidakossa antoi tiedoksi, ettei hän silloinkaan vielä laannut pakenemasta, kun ei enää nähnytkään minua.

Vinitius karkasi huoneeseen sellaista kyytiä, ettei Lygia ehtinyt häntä huomatakaan, ennenkuin hän oli käynyt häneen käsiksi, nostanut hänet ilmaan ja työntyi takaisin ovelle. Vanhus tosin koetti estää häntä, mutta hän pusersi toisella kädellään Lygiaa rintaansa vastaan ja tuuppasi vapaalla kädellään tieltään vanhuksen.

Linnun luut ruskivat sinun kourissasi. Mutta sinäkin olit yltä päältä veressä. Se, joka joutui maahan, karkasi taas kaksinkertaisella voimalla ylös. Ettet sinäkään tullut väliin! Minä olin asetettu vain katsojaksi. Hyi, se oli inhoittava uni! Rouva Rabbing peitti kasvonsa käsillään. Olipa kyllä, myönsi Johannes. Mistähän sellaista tuleekaan! Mutta voitko sinä arvata myöskin taistelun syytä. En.

ELISABETH. Hänellä oli semmoinen into teaatteriin. PASTORI. Teaatteriin? Olisiko hän mennyt teaatteriin, Maiju? Minun lapseni? ELISABETH. Hän tiesi, ettemme siihen koskaan suostuisi, varsinkaan et sinä. Sen vuoksi sitten otti ja karkasi. Maiju raukka. PASTORI. Raukka? Sinä häntä vielä säälit. Tuommoista, joka joka pettää omia vanhempiaan, joka kevytmielisesti heittää kotinsa

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät