United States or Saint Pierre and Miquelon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sen onhan täyttänyt kaiken Zeus, mitä kurkottain kätes ennen hält' anelitkin, että akhaijit laivoilleen ajetuiksi jo joutuis, surren kaivata sais sua, kun hätä haikea sortaa." Vastasi voihkaisten uros askelnopsa Akhilleus: "Oi emo, kaiken tuon on Olympon valtias tehnyt. Vaan mikä siit' ilo mulla, kun vaipui kumppani kallis, Patroklos, ylin ystävä mun, yli kaikkien muitten armas kuin elo mulle?
Nyrkkikulman nimeä se kantaa, sillä nyrkkioikeudella se on otettu pois. Siksipä sitten meikäläisen miehen ei ole syytäkään suuresti kaivata muinaista järjestystä". Minä en tiennyt mitä vastata Ovsjanikov'ille enkä uskaltanut katsoa häntä silmiin. "Ilmaantuipa siihen aikaan toinenkin naapuri meille Konov, Stepan Niktopoliovitsh.
Niin etsii aavan rannan hietikosta mies turhaan helmeä, mi salattuna on äänetönten kuorten kätköhön. PRINSESSA. Aik' alkoi kaunis silloin, ja jos ei Urbinon herttua ois meiltä vienyt pois sisartamme, lempeästi vuodet ois meiltä vierreet onness' ainaisessa. Vaan kaivata nyt saamme kipeästi tuon armaan naisen raikast' eloisuutta ja uljuutta ja älyn rikkautta.
"Etkö itsekin huomaa, että sinun täytyy lähteä?" kysyi Heleena, vaivoin kokien itseään hillitä ja säilyttää sitä etevämmyyttä nuorukaisen suhteen, jota hän alusta alkaen oli kokenut näyttää. "Etkö tunne, että kotona tulisit päivä päivältä onnettomammaksi? Sinä olet soturi, ja soturi ei saa kaivata muuta kotia, kun leiriään, ei rakastaa mitään sen enemmän, kun kunniaansa. Kaaprieli, älä jää kotiin.
Ja sen te olisitte voineet pitää lyhentämättä, jos olisitte tahtoneet, sanoi pastori. Ei me olisi voitu eikä tahdottukaan, sanoi Söderlingska. Minä tarkoitan, ettei ainakaan kukaan olisi voinut tietää eikä kaivata mitään, ellette olisi itse tulleet ilmoittamaan. Olisihan sentään tainnut yksi tietää, sanoi Söderlingska, surunvoittoisesti hymähtäen. Oli tehtävä, niinkuin on oikein, sanoi Söderling.
Maata tulee vähin ikävä, kun viikkomaäriin näkee vain vettä ja taivasta. Ja ihmisiä alkaa kaivata, ollessaan pitemmältä juutalaisten ja irlantilaisten parissa. Kun parisen viikkoa on suljettuna valtamerenlaivaan, muodostuu se ikäänkuin omaksi maailmakseen, jonkunlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka puitteihin täytyy asettaa elämänsä, tahtoipa taikka ei.
"Missä on herra Claudius!" kysyi minulta tätini hiljaa; ne olivat hänen ensimäiset sanansa lähdettyämme sveitsiläisrakennuksesta. Minä osoitin äänettä salin ovea. "Ah, Herra Jumalani, piano!" huudahti hän innostuneena sekä riensi soittimen luo, jonka kansi oli avattu. "Kuinka äärettömän kauan olen saanut sitä kaivata! Oi, sallikaa minun ainoastaan hetkiseksi laskea käteni koskettimille!
Omaisiamme emme voi kaivata, koska itse olemme kokonaan ja ijäksi erkaantuneet kaikesta yhteydestä rakkaittemme kanssa täällä maan päällä.
Irenen äidin mielestä olimme me koko kesän saaneet seurustella keskenämme, joten nyt kyllä voisimme kaivata toisiamme parin viikon ajan. Meillä Irenen kanssa on nyt niin paljon järjestämistä asian johdosta, sanoi hän. Ei hän nyt joutaisi sulhaselleen seuraa pitämään, ja Taunolla olisi vaan ikävä yksinään olla. Parin viikon perästä on kaikki valmiina ja silloin saatte toisenne omaksenne.
Mitä voi kaivata ruusujen alla juhanuksena? Mikä voi vaivata, onnen puute? Lapsia ollaan ruusujen alla. Siis sanon hiljaa kuiskaamalla: Ei ole kättä, kallista kättä minulle ruusun taittajaksi. Pieni on puutos, mut tarpeeksi suuri tekemään onnettomaksi. SOTATIELT