Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Te ette, Kuin moni papeist', ole koittaneet Yllyttää kansaa kuningasta vastaan, Päin vastoin rauhaan sitä kehoittaneet, Kun vaan sen voitte. Teidän toimestanne On kaikiss' aian vaiheiss' Suomen kirkko Niin tyynnä, arvokkaana ollut. Ketään Siis valtakunnan papistost' ei pidä Niin kunniassa kuningas, ja ketään Niin herttua ei vihaa kuin juur teitä. Niin, paha kyllä! Jälkimäisen tiedän.
Aivan niinkuin, koska koorilaulun Vieno, humiseva jälkisoitto Värähdellen templin kammioissa Hiljaa vaipuu, sekä kanteleitten Väräjävä helähdyskin kuolee; Ilta-laulu vaikenee ja harras, Pyhä huokaus ja rukouksen Tuli kaikiss' esineissä liehuu, Sanatonna, mutta voimallisna Niimpä, koska itse armon Herra, Jumaluuden suuri majesteetti, Lähenee ja rakkaudellansa Puhtahalla sielun sulattaapi: Sielu äänetönnä, ihmetellen, Sulaa sanattoman rukouksen Tuless' eikä muuta voi, ei tahdo, Kuin on tunnustuksen häpeässä Maassa madella ja, polttavaisen Katumuksen katkerinta lientä Nieleskellen, armon paahtehessa Nöyryytensä syvyytehen uppoo.
Sa siunannut oot aseitamme, kun pakoon lyötiin vainon yö, myös siunaa rauhanaskartamme, tee kaunihiksi kansan työ. Miss' äsken hurme maata kasti, suo oraan itää runsahasti. O Herra, siunaa Suomen kansa, suo sille voimas runsaus, se kaikiss' että vaiheissansa ois oma kansas, valittus. O Herra, kalliimpana saamme sun kädestäsi synnyinmaamme. Huhtikuussa 1918.
Ennenkuin hehkusilmä päivä tuo Taivaalle nousten yöltä kasteen juo, Kokoillen kerään pajukoppaan tuohon Niin mehu-kukkasen kuin myrkky-ruohon. Maa, luonnon äiti, myös sen hauta on, Ja haudastaan se nousee elohon. Mont' erilaista lasta kohdussansa Se kantaapi ja ruokkii rinnoistansa; Monessa moni ominaisuus oiva, Ei ykskään vailla, kaikiss' eri voima.
Viel' on elossa Käärme kavala, Eevan pettäjä, Alast' jättäjä. On siis tarvista Aina rukoilla. Ole valvova Kaikiss' oloissa!
Armollinen, uskollinen Ylimmäinen Pappimme Jesus, aina syntisille Hellä Hän on Veljemme: Kaikiss' yhtä tuntehikas, Sydämmestä säälivä, Kuni veli, armorikas, Kiusattu paits' syntiä. Nyt Hän voipi kiusatuita Sydämmestä armahtaa Alati Hän puolestamme Rukoelee Jumalaa Hänen ristillensä, Siinä avaa sydämmes Hän sen tuntee, verellänsä Pesee pois sun rikokses.
Päivän Sana
Muut Etsivät