Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Juonet katkoi kavalitten, valon kansalle taas toi, Vapahana kiitostansa Suomen kansan kieli soi. Polun kansallemme raivas, jolle johti eksyneen: Valkeuteen polku viepi, viepi onneen, vapauteen! Kansat monet kiittää töitä jalon ruhtinaamme tään: Hartaammin kuin Suomen kansa kiitä hänt' ei yksikään,
Tässäkin oli sotilas, mutta ilman kilpeä ja miekkaa, ja millaisessa taistelussa! Kuka uskalsi täällä enää puhua surusta? Ja kuitenkin, kenenkä luo voitiin niin turvallisesti mennä kuin hänen luoksensa! Muinaisten aikojen kansat sen kyllä tiesivät; sentähden he olivatkin tänne tuoneet muisto- ja voitonmerkkinsä.
Mutta sinun nimesi, sinä suuruuden turvallinen lymypaikka, se kätkee helmaansa kokonaisen sarjan muistoja, joita historia rakastaa ja kansat ihailevat, ja vaikka itse kuolisitkin, niin ole varma, että nimesi ei kuole, vaan elää vuosisadasta vuosisataan iankaikkisesti.
Ja näkevi maansa taas, Jok' on kuin kaukana muistissaan, Kun kuu sen vuorille heitti Valonsa vapisevan. Nyt sota on joutuva; Jo Innishonnahan tullunna On eilen satujen Hjalmar Ja miehet Loklinin myös. Terveisiä lähettää Näin nuori kotka usmien maan: "Kuningas Morvenin, kutsu Nyt kansat tappelemaan. Nyt pohjasta tuuli käy; Se huomisaamuna, kuningas, Rannalles' vapisevalle Purjeitten myrskyä tuo".
Sinun on tehtävä uhraus. Minä vaadin sitä Italian nimessä, sinun kansasi ja minun kansani nimessä." "Minkä uhrin sinä vaadit?" "Korkeimman: kruunusi. "Siirrä se miehelle, joka voi yhdistää gootit ja italialaiset taisteluun Bysanttia vastaan ja pelastaa molemmat kansat perikadosta." Amalasunta katsoi häneen tutkivasti. Rinnassa riehui kiivas taistelu. "Kruununi! Se on minusta niin kallis."
Huomaan teidät onnellisimmaksi kuolevaisista, sillä paitsi sitä, että olette syntyneet hallitsemaan suurta ja mahtavaa valtakuntaa, on Luoja antanut teille samalla yhtä suuren, joll'ei suuremmankin hengellisen päämäärän, nim. saattaa takaisin Jumalan valtakuntaan kansa, joka kulkee kadotuksen tietä, mitä sanonkaan, ei yksi, vaan kaikki ne kansat, jotka ovat lavealta hallitsevan valtikkanne alaisina.
Tämäkin kansa on sypressiä niinkuin Mikrokilaiset ja muutenkin ovat nämä kansat ulkopuolisuutensa puolesta sangen yhtäläiset.
Uuden ajan kansat kuuntelevat sinun viisauttasi, kun sinä pitkästä elämänkokemuksestasi opetat heille, että ihminen voi saada aikaan suuria asioita, jos vain tahtoo, ei kuitenkaan itsestään, sillä hän kulkee kuin sumu elämän läpi, ell'ei Iankaikkisen käsi häntä ohjaa eikä hän täytä sen tahtoa.
Siitä niiden luonteva tuoreus ja mehevyys, josta kansat kehittyneemmänkin ikänsä taisteluissa etsivät virkistystä kuin kotiseutunsa luonnosta. Siellä lapsuutensa muistoissa löytävät he helpommin todellisen itsensä ja niin käsittävät paremmin elämänsä tehtäviä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen nähden.
Vuosituhansien kuluessa ovat sen rannoilla asuvat kansat taistelleet tämän meren omistamisesta ja sen laineihin vuodattaneet punaisen verensä; mutta meidän kertomuksemme aikaan oli tämän meren laajoista rannoista yhdeksän kymmenestä yhden ainoan valtakunnan hallussa, sen valtakunnan, joka oli mahtavin pohjolassa: Itämeri oli miltei muodostunut sisäjärveksi Ruotsin valtakunnassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät