Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Suojassa, maaten heinissä kärryissään, olisi hän kentiesi kauankin itkenyt, ellei uteliaisuus olisi saanut hänet äkkiä pihalle jälle, Yhden istuttavat kääsit, joiden toisessa aisassa oli heleästi soiva kello, oli pysähtynyt vierashuoneen eteen. Kääseistä hypähti keski-ikäinen mies ja huusi komentavalla äänellä hevosta.
Maija kiirehti toimeensa, ja Arvo meni vanhempiensa kanssa juomaan kahvia. Hevonen oli portaitten edessä valjastettuna, ja kun Arvo oli juonut, otti hän jahtilaukun ja pyssyn mukaansa, sanoi jäähyväiset vanhemmilleen ja meni kääseihinsä. »Hei Urho, nyt sitä mennään!» huusi hän hevoselleen, nykäisten ohjaksista, ja samassa mentiinkin niin, että kääsit tärisivät. NELJ
Silmäni eivät olleet koskaan nähneet kauniimpaa kuvaa kuin silloin, kun sinä kumarruit, nostit voimakkaalla kädellä ämpärin kaivon reunalle ja kaasit siitä vettä kurpitsiastiaan. Paksut, keltaisenruskeat palmikot ulottuivat polviin saakka ja poskesi olivat kuin persikat. Oi, kuinka reippaalta, terveeltä ja kukoistavalta sinä näytit.
Samassa kuuluivat kevyet ajoneuvot tulevan tiellä, ja pian näkyivät vanhanaikaiset kääsit, joissa istui kaksi henkilöä. Toinen heistä oli Metsätorpan Stiina-muori ja toinen konttoristi Kron Norasta. Jälkimmäinen hyppäsi reippaasti kääseistä maahan, jättäen ohjakset ajoneuvoihin jääneelle eukolle, jonka, jälkeen hän meni koivun luona seisovien naisten luo.
Sinne painui tykit lavetteineen näkymättömiin ja hevoset korvia myöten, josta ne toiselle rannalle tultuaan taas esiintyivät, jolloin hevoset koettivat kiskoa niitä kaikin voimin rantaäyrästä ylöspäin, ja onnistuihan se sentään jotenkin hyvin, täyden tehtyään hevoset ja miehet. Erään venäläisen lääkärin kääsit sinne kuitenkin taisi jäädä, ja muutamia muita pienempiä kapineita.
Mutta tämän voimannäytteen jälkeen hänen tietenkin tuli levätä iltapäivä. Illalla Tobiesen vihdoin palasi Ruskolla ja Johan Henrik alkoi miettiä, minne hän huomenna lähtisi. »Oletko todellakin pyytänyt Gudbrandia laittamaan kääsit kuntoon», kysyi Viking kiihkeästi tullessaan sisään. »Ajattelehan äiti, Johan Henrik aikoo ottaa Ruskon, vaikka se on ollut kaksi päivää ajossa.
Hän tempasi itsensä irti Brownista ja juoksi alas portailta. Tallin ovella tarttui hän torkkuvan rengin kaulukseen ja pudisti häntä. "Satuloitse hevoistani viidessä minuutissa; muuten minä ". "Rouva sanoi, että teille piti varustaa kevykääsit", änkytti mies. "Kääsit hitoille!" Hevoinen tuli satuloituksi niin pian kuin pelästyneen miehen tutajavat sormet sitä voivat toimittaa.
"Sen sinä, lempo vie, valehtelet!" ärjäsi Matti, kun eukko tämän ilmoitti. "Täällä ei likimainkaan ole minkäänlaisia kääsejä". Tuo oli toinen kumma, jota eukko ei voinut ymmärtää. "Poika hiidessä, kääsit poissa!" huusi hän suu auki. "Jumal' avita! Tätä en minä ymmärrä!" "Sinä! Sinäkö mitään ymmärtäisit, sika!" ärjäsi Matti.
ALCIBIADES. Arvo Timon, Min' olen ystäväs ja sua säälin. TIMON. Kuin säälit häntä, jota kiusaat näin? En seuraa tarvitse. ALCIBIADES. Hyvästi siis! Tää kulta ota! TIMON. Pois! Sit' en voi syödä. ALCIBIADES. Ateenan ylpeän kun kukistan, TIMON. Ateenaa vastaan käyt? ALCIBIADES. Sen teen, ja syystä. TIMON. Jumalat kaatakoot sun kauttas kaikki, Ja sitten sinut, joka heidät kaasit.
"Tule nostamaan kääsit ojasta, niin täytän pohjattoman suukitasi väkevimmällä viinalla". Eukon silmät säkenöivät. Sana viina tukehutti kielitulvan tahi paremmin ohjasi sen toiseen uraan. Leena hypähti ulos huoneesta: "Missä kääsit, missä viina?" huusi hän. Kapteenin oli vaikea seurata eukkoa, niin kiiruusti juoksi tämä. Mutta eukon juostessa juoksi kumminkin kielensä vielä sukkelammasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät