United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Viinaa! viinaa! Tiesinhän minä, että on siinä kapteenissa tuntoakin. Hänen käy sääliksi muijaa, joka ei ole saanut kastettakaan viinaa..., joka tuskin enää muistaa, miltä tuo jumalien juoma tuleekaan". Tähän tapaan lörpötteli nyt ämmä, ja entistä vauhtia pieksi hän kieltänsä, sillaikaa kun hän kapteenin avulla nosti kääsit ojasta maantielle.

Mäkelän, muori puuhaili, ja muotonsa oli tavallista tyynempi kun hän kurkisti porstuakamariin, sanoen: »Mene, Jaakko, katsomaan, joko rovastia näkyy, jotta Mikko tietäisi olla pihalla soittamassaJaakko meni, ja näki pihalle jouduttuaan rovastin jo lähenevän kääseissään. Mutta tulivatpa sieltä vielä toisetkin kääsit.

"Katsele nyt tänään ja puhutaan huomenna asiat puhtaaksi. Isännän sopii sitte tulla Tuomelaan taloa katsomaan." "Kiirettä pidätkin, mutta eihän se juuri vitkastelemisestakaan parane." Isäntä tuli sisälle ja sanoi: "Olen jo pannut kääsit suojaan. Pistetään tässä nyt tupakkaa illallista odottaessamme." Lukkari ja Mauri sytyttivät piippunsa ja istuivat sitte savuja vetelemään.

Tulipa nyt Rytilästä mies noutamaan patronin säretyitä kääsejä. Mies kun Heikin vuoteessa näki, kysyi jotakin, mutta eipä liene Heikki näihin kysymyksiin mitään vastannut, sillä hän itse ei ainakaan sittemmin muistanut mitään tästä. Ja mies oli pian, säretyt kääsit rattaillaan, lähtenyt. Päivä oli jo pian puolessa kun Leena vihdoin palasi.

"Se ei ole niinkään lystiä, jos minä tuomitaan pakkotyöhön siitä, että olen varastanut setänne kääsit ja ryöstänyt hänen pieneltä holholaiseltaan 10 puntaa. Mutta nyt muistan, teidän kiivas sukulaisenne luuli lyövänsä toista, kun hän tähtäsi minuun. Hän kysyi: 'Oletteko te se roisto? Mikä roisto se on, josta hän puhui? Hän on nähtävästi teidän uskottunne." "Roisto!

Eräänä kesäpäivänä v. 1839, eli kymmenen vuotta mustalaisnaisen kuoleman jälkeen, kaksi herraa asteli maantiellä lähellä Gunilholmaa, ja heitä seurasi verkalleen pienen välimatkan päässä kyytihevosen vetämät kääsit, joita ajoi vieressä kävelevä talonpoika.

Karjalaumat aitauksissa pysähtyivät katselemaan näitä outoja vieraita; mutta isännän järjestyshalu pakoitti hänen raaemmatkin vieraansa olemaan siivosti; ei yksikään vallaton poika koettanut kiipeä aitojen yli, vaan kaikki kulkivat kauniisti kapeiden kujien läpi, joiden molemmin puolin olivat nurmikot. Mr Travers kääntyi George Belvoiriin: "Minä näen vanhan vuokramies Steenin keltaiset kääsit.

"Mutta hevonen ja kääsit mihin ne joutuvat?" sanoi Kenelm, sillä omatunto soimasi häntä siitä, että hevosta ja sen omistajaa oli niin pahoin kohdeltu tähän asti. "Noh, mitä hevoseen ja kääseihin tulee niin teillä on Jukesin vuokratalli muutaman kyynärän päässä saman kadun varrella. Me emme itse ota vastaan hevosia meidän kävijöillämme on harvoin hevosia; mutta Jukesilla se hoidetaan hyvästi."

Isäntä läksi toimittamaan kääsit suojaan ja niin jäivät Mauri ja lukkari kahden tupaan. "No mitä tuumaat? Eivätkö näytä reippailta tytöiltä?" "En minä vain tuosta husaarista huolisi, joka hakaan hevoseni vei, vaikka hän kullasta kiiltäisi." "Ohoh! No entä toisesta sitten?" "Hän minua enemmän miellyttää. Jos minun täytyy joku ottaa, niin miksikä en häntä ottaisi yhtä hyvin kuin jotakuta muuta."

Se oli vaan vilahdus; piiska viuhui taas, hevonen lähti laukkaamaan täyttä nelistä, kääsit hyppivät ja keikkuivat tiellä, ja Kenelmin ei onnistunut saada piiskaa käteensä rauhoittaakseen hevosta, ennenkuin olivat peninkulman päässä rotevasta miehestä. "Nuori herra," sanoi Kenelm silloin, "ehkä olette hyvä ja selitätte minulle asian."