Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Melu ei vielä ollut tykkänään tauonnut liikutetussa kaupungissa, mutta oli jo vähentynyt. Sydänyö lähestyi. Silloin pyörivät vaunut muurikadulle. Neiti Fliedner kavahti pystyyn, hiljaa huudahtaen sekä ilosta että pelosta ja minä juoksin lentäen etehisen lävitse ja avasin pihan oven. Melkein läpitunkematon pimeys vallitsi ulkona, mutta minä riensin sokeasti pihalle ajavia vaunuja kohti.
Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti? Veikkoseni veno souti; "Ota veikko venosehesi!" "Ei sikko veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tänä vesi muakas." Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti?
"Eikö hän sanonut sinulle mitään?" "Ei viimeisenä yönä, mutta sen edellisenä päivänä. Maria ei kysynyt ja Juho oli vaiti vaikka hän hyvin muisti sanat. "Minut vietiin väkisin pois, oi, kuinka itkin yksin jäätyäni, mutta en voinut puhuakaan toisten kanssa. Pappi ja ystävällinen lääkärikin koettivat minua lohduttaa, mutta juoksin pois heitä pakoon ja sulkeuduin omaan huoneeseni.
Minä juoksin hänen luoksensa ja ojensin hänelle liikutettuna käteni. "Huomasitteko, miten eilen saatoin tirannimme oikein temppelin tornin huipulle? Hän on kuitti!
Kyllä sinut, rikas rosvo, kosto vielä tapaa Piru istuu rekehes' ja helvettiin sun ajaa, Piru istuu rekehes' ja helvettiin sun ajaa! niin minä lauloin ja huusin, kun konttia pääni yli heilutellen kylätietä juoksin. Tähän asti oli vieraani elämästään kertoessaan ollut rauhallinen ja tyyni.
Minä hyppelin ja lentelin kuin siipiorava, silkoilin sinne ja tänne, juoksin edes ja taakse kuin metsäkoira. Päästiin sitte metsään, ja siellä rupesi ukko niitä pyydöksiä tekemään ja minä autoin minkä voin. Iltapäivällä lähdettiin kotiinpäin. Käveltiin vähän matkaa, niin istui telolle ukko ja sanoi, että »tie käydä, hako levätä, haon vierus haukotella.»
Kutsui minut muutamana pyhäiltana aittaansa, kun isäntä ja muu väki olivat kylässä, ja pisti sen sieltä käteeni. »Tuoss' on sinulle muuan kirja, josta minä en tiedä, mikä se on liekö siinä lukuja vai loruja, mutta tottapahan sinä hyvä lukija sen perille pääset » Minä kätkin kirjan poveeni ja juoksin suoraa päätä mummon luo saunaan.
Tien lähelle tultuamme näimme ainoastaan Juhon, joka kaatuneen hevosensa äärellä nelinkontin riuhtoi jotakin. Juoksin hänen luokseen ja näin vasta nyt, että hänen allaan makasi vahvaruumiinen venäläinen rakuuna, joka vääntelehti ja reutoi päästäkseen tukalasta tilastaan. Juho piteli häntä kiinni, mukiloi välistä nyrkillään ja hoki: »
Avatessani ovea huomasin sen niin huolimattomasti suletuksi, etteivät murtovarkaudet siitä päättäen näyttäneet kuuluvan nykyisen Bostonin vaaroihin. Astuin ulos. Kaksi tuntia kävelin tai juoksin pitkin kaupungin katuja, kiertäen useimmat niemekkeen korttelit.
Mutta minä en kuullut Lazare setää, minä juoksin vaan. Saavuin taloon hengästyneenä, täynnä pelkoa ja toivoa. Riensin rappusia ylös ja kolkutin nyrkillä Babetin ovea, itkien, nauraen, pää aivan sekaisin. Kätilö raotti ovea ja tiuskasi äkäisesti minulle, etten saisi pitää niin suurta melua. Minä seisoin siinä häpeissäni ja epätoivoissani. "Te ette saa tulla sisälle", lisäsi hän.
Päivän Sana
Muut Etsivät