United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !


Antakaa minulle anteeksi, sanoi hän, että vielä kerran teitä häiritsen; mutta en minä, jumal'auta, tee sitä pahassa tarkoituksessa. Kuka olette? Mitä tahdotte? kysyi upseeri otsaansa rypistäen. Olenpahan vain muuan kuningas vainajan ja Löfvingin halvimpia palvelijoita, ammatiltani kivekäs, niinkuin he kutsuvat meitä, tämän maan vapaita miehiä, vastasi Elias.

Kuitenkaan en tiedä, Mit' oisin pahaa sanonut tai tehnyt, Jos itsensäilytys ei ole rikos Ja syntiä ei itsepuolustus, Kun väkivalta uhkaa. OTHELLO. Jumal'auta, Jo veri alkaa varman oppaan voittaa! Ja kiukku, hämmentäen älyn kirkkaan, Nyt ohjiin tarttuu. Jos vaan liikahdan, Jos kättäni vaan nostan, maahan sortuu Paraskin teistä. Kertokaa, kuink' alkoi Katala riita tuo, ja ken sen alkoi?

Pitääkö mun sun hurjaa vimmaas väistää, Ja hullun tuijotusta säikähtää? CASSIUS. Jumalat! Tuoko minun kestää täytyy? BRUTUS. Niin se ja vielä muuta! Suutu, suutu, Siks että korska sydämesi halkee! Käy, orjillesi näytä kiukkus; pane Vapisemahan orjas. Munko väistää? Sua kursailla? ja nöyräst' imarrella Sun oikkupäisyyttäs? Ei, jumal'auta! Saat itse sappes myrkyn niellä, vaikka Repeisit siitä.

Oh, teidän ei tarvitsisi sanoa, että uskonto on teille yhdentekevää; teidän riettautenne ja rikoksenne todistavat sitä kylliksi. Mitä? Tekö puhutte riettauksista, rouva Messalina, ja rikoksista, lady Macbeth! Minä joko kuulin väärin tai te, jumal'auta, olette koko lailla häpeämätön!

"Onpa tässä ajattelemista kyllä", vastasin. "Minä olen upseeri ja vapasukuinen; eilen vielä taistelin sinua vastaan, ja tänään istun kanssasi samassa reessä, ja koko elämäni onni riippuu sinusta". "Peloittaako sua?" kysyi Pugatshev. Minä vastasin, että kun kerran ennenkin olin saanut armon, niin toivon nytkin samaa, vieläpä hänen apuansakin. "Ja oikeassa oletkin, Jumal'auta!" sanoi hän.

DESDEMONA. Ja sinäkin mua armahda! En koskaan Sua pettänyt, en Cassiot' armastanut Enemmän, kuin mit' itse taivas salli; En koskaan antanut ma lahjaa hälle. OTHELLO. Näin liinani ma hällä, jumal'auta! Valapatto! Sydämeni kiveks muutat. Mink' aion tehdä, murhaks sen nyt huomaan, Vaikk' uhriks luulin sen. Ma näin sen liinan. DESDEMONA. Sen sitten löysi hän; en koskaan hälle Sit' antanut.

Kas, tuolla kulkee hän prinssin kanssa ja on niin ylpeä, että koko ajan vain katselee kattoon. Luulenpa, jumal'auta, että hän on mielestään parempi mies kuin hänen kuninkaallinen korkeutensa itse. Mutta katsohan tuota keikailevaa herraa! nauroi neljäs. Tiedättekö kuka se on?

BUCKINGHAM. Ei, Jumal'auta! Hiiskaust' en kuullut; Kuin mykät kuvat, hengettömät patsaat, Toisiinsa tuijottivat kalmakkaina. Toruen heitä, kysyin määriltä, Mit' äänettyys tää itsepäinen tietää; Hän vastas, ettei kansa kuulemaan Muit' ollut tottunut kuin puhemiestään. Nyt hänen täytyi toistaa lausumani: "Niin herttua arvelee, niin herttua sanoo"; Mut mitään vakuudeks ei itse lisää. Kun puhe päättyi, jotkut meidän miehet Ovella heiluttivat hattujansa Ja joku kymmenkunta ääntä huusi: "Kuningas Richard kauan eläköön!" Hyväksi tätä käyttäen nyt lausuin: "Suur' kiitos, ystävät ja kansalaiset!

Meidän on täällä tapa sanoa: "ylpeä kuin skottilainen", virkkoi Buckingham. Ja meidän on tapa sanoa: "ylpeä kuin gaskonjalainen", vastasi d'Artagnan. Gaskonjalaiset ovat Ranskan skottilaisia. D'Artagnan kumarsi ja teki lähtöä. Mitä nyt! te menette vaan noin ikään? Minne? millä tavoin? Todellakin. Jumal'auta, noita ranskalaisia ei epäilytä mikään!

EMILIA. Oletko koskaan hälle sanonut, Ett' uskoton on Desdemona? JAGO. Olen. EMILIA. Se valhe on, kirottu, häijy valhe; Niin, valhe, jumal'auta, musta valhe! Hän uskotonko Cassion kanssa? Cassion? Sanoitko niin? JAGO. Niin sanoin, vaimo. Vaiti Ja pidä suus! EMILIA. En, suutani en pidä; Puhua minun täytyy: murhattuna Tuoss' emäntäni makaa vuoteellaan. KAIKKI. Jumala varjelkoon!