Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. syyskuuta 2025
Viljast' tullut, pikku rukka, läpi viljamaan; on kosteana helma, sukka, viljast' tullessaan. Jenni, hän on ruiskukka, kastuu ainiaan: on kosteana helma, sukka, viljast' tullessaan. Jos sun, kukka, kohtas Jukka, viljaan hiipien! Soi ehkä Jukka suuta, kukka, liekö nähnyt ken? Jos sun kukka, kohtas Jukka tullen läpi haan! Soi ehkä Jukka suuta, kukka, käynkö kertomaan?
No, Norfolk, mitä tästä arvelet? NORFOLK. Sotaisa majesteetti, oiva tuuma. Tään löysin aamulla ma teltastani. "Norfolkin Jukka, et korskastasi hyödy, Herrasi Riku on ostettu ja myöty." Tää vihollisen keksimää on juonta. Nyt, herrat, toimihinne joka mies.
"Muut ihmiset tavallisesti ryyppäävät rahansa, mutta sinä et näy rahojasi menettäneen vaan muistosi. Sepä ei ole hullumpaa", arveli Jukka, sai rahaa ja meni menojaan. Pekka yritteli ajattelemaan, mutta ei se tahtonut oikein luonnistua, kaikki pyöri sekasin päässä. Hetkisen päästä hän kuitenkin luuli muistavansa, että hän oli jo kandidaatti.
Olisiko tuo rahjus sama Jukka hm hän oli sorea, hilpeä poika, kun meni naimisiin ja muutti pois appensa torppaan, ja nyt Rouva. Ja nyt on hänellä juomarin muoto, huh Neljäs kohtaus. Alfred. Rouva.
Mutta he haastoivat sellaisella äänellä, että tuntuivat enemmän tahtovan minua rauhoittaa kuin ilmaista oikeaa mieltänsä. Niin kiihoittivat epäluuloani vaan enemmän. Kutsuin lapseni kotiin kyseltäväkseni. Kautta rantain hiivin tytön sydämmeen. Sanoin, että Jukka, se nuori sälli, joka oli työssäni, pyysi häntä vaimokseen. Olenhan liian nuori, vastasi tyttö.
Niihin aikoihin työskeli aina vielä luonani se nuori puuseppä Jukka. Kaikista huhuista ja häpeästä huolimatta rakasti hän Miinaa ja kosi häntä vaimokseen. Vaimonikin koetti taivuttaa tytön sydäntä pojalle. Minä niinikään suosin sitä vaaleakiharaista poikaa: "nätti kuin toisten vasara" ja vasta parinkymmenen iässä.
Hän neuvotteli isäntäni kanssa toisessa huoneessa ennenkuin minut kutsuttiin sisään. Pelko ja uhkamielisyys taistelivat minussa. Mene vaan sisään eläkä pelkää, minä kuuntelen oven takana! Jos tulee hätä, niin astun sisään, rohkaisi minua Jukka. Miks'et sinä eilen illalla kotiin tullut? kysyi isäntä kiukkuisesti, että silmät säkenöivät. En voinut jättää sitä Helua, vastasin minä. Vai niin!
Kyllä minä selkänahan kautta eron teen! uhkasi isäntä. Sen kyllä minäkin teen siellä kotona! lisäsi tytön eno. Silloin astui Jukka ankarana sisään ja karjasi: Jos vaan Paavolle selkään annatte, niin seinähirretkin sinkoavat tästä talosta! Tapellaan sitten, tässä on kaksi kahta vastaan! Silloin isännät vaikenivat äänettömiksi ja me menimme äkäisinä kartanolle työhön.
En minä tiedä, pelkäsikö hän minua, vastasi Rikki vähän hämillään, mutta kyllä se siltä näytti. Tiedätkös, Jukka, nyt minä olen oppinut tekemään ukkosen ilmaa ja komentamaan sateenkaarta. Kun ensi kerran sataa, tahdon minä koettaa. Tokkohan? Ehkä me jätämme tuon taivaallisen Isämme tehtäväksi, joka komentaa Suuri-Jukkaa ja meitä kaikkia. Minä luulen, että Hän ymmärtää asian paremmin kuin me.
Vähän ajan kuluttua taas kutsuttiin Paavoa takaisin. Nyt jo luulin, että se selkäpeittous todellakin annetaan. Mene vaan rohkeasti sisään! kehoitti Jukka; minä täällä ikkunan pielessä kuuntelen, ja jos pahasti käy, niin tulen vaikka ikkunasta avuksesi. Isäntä kysyi: Etköhän sittenkin eroa siitä Helusta? Enkä eroakaan, vastasin minä seisoen oven pielessä ja vapisten kuin hunsvotti Jumalan edessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät