Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Tämä arvoisa signori kiitän häntä siitä ei kohtele minua niinkuin vierasta; olemme alusta pitäen tuttavallisia. JACHIMO. Viisi kertaa näin pitkällä puhelulla saisin minä voiton teidän kauniista haltijattarestanne, pakottaisin häntä väistymään, jopa antaumaankin, jos olisi minulla vain pääsy hänen luokseen sekä tilaisuus tutustua. POSTHUMUS. Ette, ette.
POSTHUMUS. Häntä hyväilleenne Jos toteen näytätte, niin tuossa käsi Ja sormus! Vaan jos ette, niin se tahra, Min häneen loitte, voittaa taikka kaataa Mun miekkani tai teidän; ehkä jäävät Molemmat herratonna löytäjälle. JACHIMO. Niin lähellä on totuutta ne seikat, Jotk' ilmi tuon, ett' uskoa ne täytyy.
Vaan jos hän pysyy raiskaamattomana ja te ette voi näyttää toteen vastakohtaa, niin ilkeästä luulostanne ja siitä haavasta, minkä olette hänen kunniaansa iskenyt, saatte minulle vastata miekallanne. JACHIMO. Tuohon käteen! Sovittu siis! Kaikki tämä pantakoon laillisesti paperille. Ja sitten suoraa päätä Britanniaan! Rauta on taottava ennenkuin se jäähtyy.
POSTHUMUS. Minä olen Se soturi, jok', yllä köyhän puku, Seurailin näitä kolmea; se sopi Mun aikeeseeni. Sano, Jachimo, Ett' olen se. Sa jalkoihini nöyrryit, Sun oisin tappaa voinut. Taaskin nöyrryn; Mut tunnon kuorma polveni nyt painaa, Kuin silloin teidän voima. Viekää henki, Jonk' ennenkin jo rikoin! Tässä sormus Ja rannerengas parhaan prinsessan, Mik' ikänään on lemmen valan tehnyt.
Kohtele häntä sen mukaan, miten suureksi katsot luottamustani, Leonatus." Sen verran luen ääneen? Mut lopustakin olen kiitollinen, Sisintä sydäntä se lämmittää. Te olette niin tervetullut, herra, Kuin sanoin saatan lausua, ja työssä Sen näyttää tahdon. JACHIMO. Kiitos, jalo rouva! Haa! Onko miehet hupsut?
PHILARIO. Jo riittää, hyvät herrat; tämä tuli liian äkkipäätä; antakaa asian kuolla niinkuin se syntyikin, ja pyydän, oppikaa paremmin tuntemaan toisianne. JACHIMO. Panisin alttiiksi omani, vieläpä naapurinikin omaisuuden, sanojeni totuudesta. POSTHUMUS. Kenenkä naisen aiotte ottaa hyökkäyksenne esineeksi? JACHIMO. Teidän, jonka uskollisuuden te pidätte niin taattuna.
JACHIMO. Kuinka kalliina sitä pidätte? POSTHUMUS. Kalliimpana kaikkia maailman hyvyyksiä. JACHIMO. Joko on tuo verraton haltijattarenne kuollut, tai on joutava kapine hänestä voiton vienyt. POSTHUMUS. Erehdytte. Toisen voi myydä tai antaa pois, jos on kyllin varaa ostamiseen tai ansiota lahjan saamiseen; toinen ei ole kaupan, se on sula jumalten lahja.
JACHIMO. Niin, ja niiden ylistelyt, jotka prinsessan lipunkantajina tätä surkeata eroa itkevät, ne ihmeteltävästi häntä suurentelevat, olkoonpa vain, että sillä tahtovat tukea prinsessan päätöstä jonka muuten kevyt tykistö pian kumoon ampuisi kun otti tuollaisen mitättömän kerjäläisen. Mutta mistä se tulee, että hän teidän luonanne oleskelee? Mitä teitä se tuttavuus on kierrellyt?
POSTHUMUS. Ei, laskuoppi hiiteen! Turha tietää, Kuin monta kertaa yks tai miljoona! JACHIMO. Ma vannon, POSTHUMUS.
JACHIMO. Toden totta, herra, olen nähnyt hänet Britanniassa; hänen maineensa oli silloin nousemassa; hänestä odotettiin sitä arvon miestä, joksi hänet sittemmin yleisesti on tunnustettu; vaan silloin olisin voinut katsella häntä ilman vähääkään ihmettelyä, vaikkapa koko hänen avujensa luettelo olisi riippunut hänen sivullaan ja olisin sen siitä kohta kohdalta läpi lukenut.
Päivän Sana
Muut Etsivät