United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ma unta kuninkaanlapsesta näin, Min kasvot kalpeina hohti; Puun siimeess' istuimme vierekkäin, Ja hän painui rintaani kohti. "En tahdo isäs purppuraa, En timanttikruunua varmaan, En tahdo kultaista valtikkaa, Sua itseäs tahdon, armaan'." Hän päätään puisti: ""Ei käy se päin, Mun peittää haudan multa, Ja öin mä vain tulen luokses näin, Kun niin sua lemmin, kulta.""
Uupunut ruumis ei woinut kestää alituista jalkojen märkinä oloa ja muuta wilua, sen täytyi sortua luonnon woimien alle, ja kolmen wuorokauden päästä hänen sairastumisensa jälkeen oli henki jättänyt wäsyneen kuoren. Nyt soitettiin yhteen, ja minä menin muiden muassa kirkkoon. Tawallisien toimien perästä nousi rowasti itse saarnatuoliin. "Sinun pitää rakastaman lähimmäistäs, niinkuin itseäs.
"Sinä kova, häijy ihminen, nosta pääs ylös niin korkealle kuin tahdot, helvetin portit ovat tarpeeksi korkeat sinua sisälle laskemaan, tarvitsemattas kumartaa itseäs!" semmoiset olivat Taavetin loppusanat. "Herjaa sinä minkä tahdot," vastasi Pentti, "minä olen väkevä. Mutta kuules mitä minä sanon sinulle.
Oi varo itseäs, Gallus, ylpeä vallaton poika! Nymfien lehtoa päin yöllä sun kulkevan näin. Ennenkuin sinä arvaatkaan, sinä vankina huokaat, kahleet ruusuiset on sinun rantehissas, on lujemmat kuin jos olis Zeus sinut kytkenyt raudoin Kaukason kalliohon. Onneton, riisuos pois miehen-toogas ja orjaltas sinä viittasi lainaa! Askeles on mitatut, aivoituksesi myös.
Mutta kavahda itseäs, jos koiraankaan kosket, jonka päätä Rothsayn herttua on taputellut, saatikka sitten tyttöä, jonka huulille hän on suunsa painanut!" Ennenkuin Douglas kerkesi vastata uhkauksella, niinkuin epäilemättä olisi tehnyt, nousi tuo suuri melu luostarin ulkoportin suussa, josta jo on ollut puhe.
Silloin sanoi Matti: "Kuuleppas, Aleksanteri, etkös sinä häpee, sinä olet nyt kunnankirjuri, ja julkeet tuolla tavalla käyttää itseäs." "Minä olen tässä omilla rahoillani ja teen mitä tahdon," vastasi Aleksanteri, "eikä tässä yhteisessä paikassa tarvita mitään saarnaa." Murinaa alkoi kuulua. "Vaiti," huusi Matti, "ei tämän takeen saa riidellä, tästä vähällä päästään.
Tyhjennäppäs kaksi tällä kertaa. JORDAN: Ennestään on jo paljon sisällä. ROSENHANE: Niinpä näkyy. Varo itseäs Jordan! Sinä olet suuri suustasi kun olet juovuksissa ja mahdoton hallita: joskus olet tehnyt asioita, joita ei selvänä voi enää parantaa. Ei liiaksi! Ei liiaksi, Jordan! Muista! JORDAN: Sinä et ole minun herrani. ROSENHANE: No-no, Jordan. En tarkoittanut pahaa.
LEAR. On kummaa kotoa noin mennä eikä Takaisin laittaa airuttani. RITARI. Kuulin, Ett'ei viel' eilen aikeiss' ollut matka. KENTIN KREIVI. O, terve, jalo herra! LEAR. Mitä? Ratoks Häpäisetkö noin itseäs? KENTIN KREIVI. En, herra. NARRI. Ha, ha! Kah, tuolla on paksut sukkanauhat.
Sä etsit, löysit, solmesitpa liiton, Sait toisen puolen omaa itseäs, Ja töihin, toimiin innostusta siit' on, Kun vastaan tuikkaa silmä lemmekäs. Ja lepo, rauha, joka tähän asti Juur harvoin löysi tietä ovelles, Nyt sydämessäs asuu vakavasti, Ja huvimajan laatii povelles. Ain' elon kenttä sullen vihannoikoon, Ja hedelmiä kantakohon myös! Ja iltakello suloisesti soikoon.
Ennen se saattoi olla vähän sinne päin, siihen aikaan kun uskottiin Jumalaan ja ijankaikkiseen autuuteen. Mutta nyt kun aletaan ymmärtää, että materia määrää elämänehdot, niin kaikki sellainen tulee mahdottomaksi. Kun työväkikin tulee täysikäiseksi... Luuletko itseäs täysi-ikäiseksi? kysyi Heinonen. Luulen olevani siksi tulemassa. Itse mielestäsi? Vaikka. Harvoin muut sellaista tunnustavat.