Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
"No?" hymyili Martti ihastuksissaan ja katsoi Reettaan. Mutta samassa kääntyi Reetta äkisti pois hänestä, kätki kasvonsa, vaipui istumaan tuolille ja alkoi itkeä katkerasti. Martti katsoi kauan häneen ja laski hitaasti kynttilän pöydälle. Hän sitä ei ollenkaan ymmärtänyt, mutta hänen kasvonsa muuttuivat kokonaan. "Etkö, etkö sinä pidä näistä, Reetta?" kysyi hän viimein hitaasti ja epävarmasti.
"'Voi kuinka jo olet vanhentunut', sanoi tuo tuttu ääni, 'aivan veli Simanan näköinen! "Minä purskahdin itkuun; sisarenikin itki. Oi suloisuutta kun vielä kerran lapsen tavalla voin itkeä! "Kauan kesti, ennenkuin huomasin olleeni julman petoksen alaisena. Nuo hurskaat Jumalan miehet olivat siis hävittäneet eloni onnen, turmelleet ihmiselämän!
Ja näin muuttui Kyparisso sieväksi puuksi, joka kauniin hoikan vartensa kautta muistutti muinoin mieluista nuorukaista, niinkuin se pehmeän ja tumman, siistin ja totisen havu-pukunsa kautta muistuttaa hänen suruansa ja kaipaustansa. Sillä nuorukaisen rukoukseen "että hän saisi iki-päivänsä surra ja itkeä", olivat jumalat suostuneet.
Kärsimättömänä siitä, että äiti puheli niin kauvan muuta ilmoittamatta asiaansa alkoi Norine itkeä kuuluvasti ja kuiskasi hänelle nyyhkytystensä väliaikana. "Sano, että minä olen kertonut kaikki." "Niin, herra.
Hänen silmänsä olivat tulleet punaisiksi. Olisi luullut hänen vähän aikaa sitten itkeä lurauttaneen.
On kuin kesävoita ... miten sitä uskaltaa tuommoista leipää syödä. Jumala ei ole vielä meitä hyljännyt", puhkesi ukko viimein sanomaan. Hänen leukansa rupesi järähtelemään ja viimein puhkesi hän itkeä nyyhkimään. Lieneekö ukko miehisenä miehenä hävennyt tuota sydämensä heltymistä, summa vaan oli se, että hän nousi ylös ja alkoi kävellä könttiä kamariinsa. Köyhä rikkaana suuressa köyhyydessä.
Tää on parjausta; Sen terä miekkaa tuimempi, sen kieli Niilinkin käärmehyistä myrkkyisempi, Sen henki vihurien seljäss' ajaa Ja panettelee kaikki maailman sopet: Kuninkaat, kuningattaret ja vallat, Matroonat, immet; haudan salaudetkin Sen muihe myrkyttää. Kuin voitte, rouva? IMOGEN. Vai uskoton! Mik' on siis uskotonta? Hereillä maata, aatella vain häntä? Yöt itkeä?
Oi että veljet toinentoistaan raatelevat! Mutta sovintoon he käyvät kerran vielä, sovintoon niin rakkaaseen kuin nyt tämä Preussin impi ja tämä uljas poika Bayerista. Pois riita ja vaino Germanian velisarjasta! MAX. Minun täytyy itkeä. FUCHS. Samoin minun. KASPER. Miksi niin? FUCHS. Olemmehan vielä elävien joukossa, vaihka äsken jo luulimme itsemme varjoina nääntyvän kuolon maassa.
Isoja kyyneliä vieri hänen poskillensa ja, pannen kätensä ristiin, katsoi hän ihastuneena ylöspäin. Helena ei muuta kuin itkeä nyyhkytti ja nojausi häneen, jota hän niin hartaasti rakasti. Viimein hänen puolisonsa vienosti irroitti itsensä hänestä ja sepäili hellästi kunnian-arvoista äitiänsä. Sitten katseli hän ympärillensä, silmin poikaansa etsien.
Pianpa vartuitkin. Tuossa tuonnoin olit vähällä itkeä. Ole vaiti. Itkeä. Mistä syystä? Kertokaa! Mikko ja minä olimme kerran viftillä. Mikko oli hyvin surumielinen. Hänen ensi lempensä esine oli mennyt naimisiin kaljupäisen professorin kanssa. Mikko päätti unohtaa surunsa toisen hempukan sylissä vaan ilon ollen ylimmillään purskahti Mikko itkemään. Meidän täytyi antaa hänelle konjakkia lääkkeeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät