Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Mutta miten siinä vaikeroitiin virkamiehen tuskia ja Kalenius laski yhä hullunkurisempaa ilvettä, niin jo höyrysivät plörökupit ja elämä alkoi Stenforsistakin tuntua »vähän ihmistenmoiselta.» Kun pullo oli juotuna, sai kylän ämmä noutaa uutta.
Sitä paitsi lääkäri saattoi julistaa sairauden olevan teeskentelyä ja kun mylady oli menettänyt ensimäisen pelin, ei hän tahtonut menettää toista. Lääkäriä, sanoi hän, mitä se hyödyttäisi? Julistivathan nuo herrat eilen, että minun huono vointini oli vaan ilvettä, tänäpäivänä varmaankin kävisi samoin, sillä eilisestä illasta saakka on kyllä ollut aikaa valmistella tohtoria.
Ja kun sade kohisee ja tuuli ulvoo kuulkaahan vain, mitä ilvettä se pitää ajatelkaapas, että nyt olisin tiellä. Ja usein olen niin ollut taipaleella. Mutta en siitä välittänyt mitään.
"Mutta se siinä nyt on paha," puhui äskeinen isäntä, "mihin Matti-parka saa talvikortteerin joukkoineen." Joku tosin myönsi tuon olevan ikävän seikan, mutta hyvin suuri osa jatkoi kaakotusta ja ilvettä, kun oli kerran niin hauskalla tavalla sille tielle päästy. Erään vanhan vaimon tunteet loukkautuivat joukon huvituksesta, hän kun sattui siitä ohi kulkemaan.
Minä oikein kunnioitan häntä saat olla vakuutettu siitä, ett'ei tässä puheessani ole vähintäkään ilvettä, se on pelkkää totuutta joka sana. He lähtevät kaikki herra van Arsdel'in isän luo kesää viettämään, ja ensi syksynä toivotaan, että herra van Arsdel saapi pienen viran, jonka tuloilla perhe voipi tulla toimeen.
LIINA. Mitä hävytöntä ilvettä on tämä? ANTON. Se oli vähän rakkauden pöllytystä. Te olette minun pettänyt, ilkeästi pettänyt! ANTON. Jumal' avita, minä kuulin ja näin! Hän tunnusti juuri tässä taivaan korkeudelle rakkautensa sinuun, mutta hän sen manasi rinnastansa ulos tuulien haltuun, tuomiten sinun kylmyyttäs; sillä kylmyyden naamarin alla te kätkitte yhä suloisen helteenne molemmat.
No menkää nyt! ELLEN jää lopuksi yksin saliin seisoen kuin vihainen härkä, nyrkit sarvina. PORMESTARINNA. No Ellen, mitä sinä nyt? ELLEN. Eikö mamma tunne tätä? PORMESTARINNA. Mene nyt siitä! ELLEN. Se menee vain, milloin se itse tahtoo! PORMESTARINNA. Mitä ilvettä tuo taas on? ELLEN. Eikö mamma ole lukenut lehdestä? Tämä on kauppaneuvoksen härkä.
Näyttelikö hän siis vaan? Pelkkää ilvettä, lapsukaiseni. Se mies ei ollutkaan siis...? Se mies, sanoi mylady hiljentäen ääntänsä, oli minun veljeni. Teidän veljenne! huudahti rouva Bonacieux. No niin, ei kukaan muu tiedä tästä salaisuudesta kuin te, lapsukaiseni; jos te ilmaisette sen kelle hyvänsä, olen minä hukassa, ja ehkä te myös. Oi, Jumalani! Kuulkaa, kuinka asianlaita oikeastaan on.
Uskonto valan täyttämistä vaatii, Mut sinä vannoit uskontoa vastaan; Min kautta vannot, sitä vastaan vannot. Teet toden tähden valan valaa vastaan; Jos todeks sit' et tiedä, mitä vannot, Niin vannot sen vain, ettet väärin vanno; Ois muuten vala pelkkää ilvettä. Mut sinä vannoit vannovasi väärin, Niin, väärin, jos sen täytät, minkä vannoit.
Esko oli nyt kolmena iltana peräkkäin syödyt iltasen kotona ja se oli jotakin tavatonta, matami nähtävästi ei ollut voinut aavistaa, että hän neljäntenäkin olisi kotonaan. Ja mitä hemmetin ilvettä tämä sitten oikeastaan on, miks'ei hän ollut mennyt premieeriin, miks'ei kapakkaan, miksi hän täällä mökötti...! No, eihän sitä saa niin vähästä närkästyä, kun on korkeammat pyrinnöt silmämääränä.
Päivän Sana
Muut Etsivät