Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
V. 1708 rakennettuun kirkkoon kokoontuivat silloin, niinkuin vielä tänäkin päivänä, sekä kaupungin että maaseudun asukkaat tätä suurta juhlaa viettämään. Ensi kerran moneen vuoteen oli taas elämä iloisempaa kirkkomäellä. Taas kuultiin, niinkuin muinoinkin, kulkusten kilinää ja hevosten hirnumista pimeänä jouluaamuna kilpaa ajettaessa. Kirkko loisti niinkuin ennenkin valoa ja hartautta.
Eero asettui ikkunaan tuijottamaan ahtaalle, likaiselle pihamaalle. Minkätähden juuri hänen täytyi kärsiä näin. Oskar vietti oikeastaan vielä iloisempaa elämää, mutta hän ei ollut siitä milläänkään. Hän sieti enemmän, nauroi ja vihelteli ja haihdutti sillä ikävät muistonsa. Muut mahtoivat tehdä samoin. Ei heistä ainakaan kukaan näyttänyt surevan liika iloista elämäänsä.
Tiedän vain sen, että voi olla tuskallisinta ja rauhattominta, mitä elämä saattaa meille tarjota, nähdä ja odottaa tämän vaalin tapahtuvan, nähdä jonkun henkilön epäröiden haparoivan pimeässä ja ikäänkuin sokkona ottavan arpansa elämän kädestä; eikä mikään ole iloisempaa nähdä kuin se, että valikointi osuu oikeaan ja vaisto on tehnyt tehtävänsä.
Ja kun uskomme, että kohtalomme on sellainen tai sellainen, niin voimme kehittää elämäämme niin, että se todella todistaa tämän uskon olleen oikean. Jollei Lady Macbeth olisi uskonut noitia, niin hän ei milloinkaan olisi kehoittanut miestänsä murhaamaan Duncania." "Mutta ettekö voi ennustaa minulle iloisempaa kohtaloa kuin tämä teidän traagillinen kuvauksenne näyttää minulle uhkaavan?"
Oltiin jo liikkeelle lähdössä, laulajalippu oli kierretty auki tangon ympäriltä ja lähtölaulusta sovittu, kun Henrikin puistosta juoksee kadun yli keppiään heiluttaen Antero. Hänet otettiin vastaan erityisellä mielihyvällä, sillä hauskempaa toveria ja iloisempaa laulajaveikkoa tuskin oli toista. Olisihan vappuilo ollutkin vain puolinainen, ellei Antero olisi ollut mukana.
Etelämaan kansojen kertovaiset laulurunot ovat tyynempää ja iloisempaa laatua; niitä nimitetään romanseiksi. Vapahtaja tulee paimenena Mataleenan luo lähteelle, anoen häneltä vettä, ja syntejänsä katuen Mataleena nöyrtyy hänen edessään.
Pois, pois tekee mieli silloin siimekkäille metsäpoluille ja aurinkoisille ahoille, kauas pois viitoitetulta ajotieltä. Hyvä tyttö nuoruudenhulluudessaan rakastui ylioppilaaseen, joka lauloi tenoria ja vietti iloista elämää, hiukan iloisempaa kuin järkevät ihmiset pitivät kohtuullisena. Tenorilaulajilla on usein semmoinen ruma tapa.
Hän oli linnan henki ja elämä; työnsä lopetettuaan istui hän jollain kivipenkillä kävelimössä, näppi kitarriaan ja lauloi pitkiä lauluja Cid'istä, Bernando de Carposta, Fernando del Pulgar'ista ja muista Hispanian sankareista, suureksi huviksi vanhoille sotamiehille, taikka näppieli iloisempaa nuottia, antaen tyttöin tanssia boleroa ja fandangoa.
Aputribuuninne vallannut on kansa, Repivät häntä, vannoen nyt, että, Jos lohtua ei rouvat tuo, niin hänet Paloittavat he tuuma tuumalta. SICINIUS. Mit' uutta? SANANSAATTAJA. Hyvää! Voittaneet on rouvat. Ja tiessään Marcius on ja volskilaiset. Iloisempaa ei päivää Roomall' ole Tarquinion karkoituksest' asti ollut. SICINIUS. Mies, onko varma tietos, aivan varma?
Mutta eikö todellakaan miehesi ole kertonut, kenen seurassa hän vietti eilisen illan? BERTHA. Ei, hän ei ole tahtonut sitä minulle sanoa. AMALIA. Ai, ai, ystäväiseni, tuopa kuuluu pahalta! Mutta älä ajattele enää koko asiaa koeta unhottaa kaikki tyyni! Puhutaan jotakin hauskempaa, iloisempaa! BERTHA. Hän siis kumminkin lyö korttia, niinkuin välistä olen pelännytkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät