Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Se on, vaikka kyllä kolmensadan vuoden vanha, kuitenkin nyky-ajan lapsi; se kiehuu ja kuohuu uusista, sikisaki liikkuvista, yhteen sopeutumattomista aineksista, jotka vielä eivät ole vakautuneet selvään muotoon, ja jotka horjahtelevat idän ja lännen, etelän ja pohjasen vaikutusten välillä.
Moni heistä, jotka silloin samalla paikalla puhuivat Suomen pelastuksesta, lepäsivät nyt vihreän turpeen alla, tietämättä sitä kohtaloa, jota kohtaan heidän isäinsä maa liikkui astuessaan Idän sotalaumoja vastaan. Joen puolisella kirkon veräjällä olivat pitäjän mahtavimmat talolliset koossa.
Toinen suuri, jyhkeä ja paksuluinen kuin satain vuosien petäjä, asui kahdeksan penikulmaa pohjoiseen. Viisi vuotta on siitä, kun kirkossa kävin. Kolmannen, nuorenlaisen, solakan ja avosilmäisen isännän talo oli lännessä toisen pitäjän rajaa vasten. Mutta idän kulmalta ei ollut ketään saapuvilla. Se on sitä Korpivaaran kulmaa, kastamatonta kansaa, selitti Vaaralainen.
Taivas on kohonnut korkeammalle ja pessyt puhtaaksi sinensä. Hieno harso on kokoontunut idän puolelle aurinkoa ja näyttää niin lämpimältä kuin kesäinen poutapilvi. Kuusinen mäki tuolla, ja toisaalla suuren selän kaukainen ranta, ne hämärtävät kuin autereen takaa. Soimaan helähtää rinnassasi jokin.
En lepy ennen, en anna ma toisen taivahisista tulla akhaijeja auttamahan, kuin täyttynyt täysin uljaan Peleun poian on toivo jo tuo, johon kerran suostuin päätäni nyökäyttäin sinä päivänä, jolloin polvia kietomahan jumalainen luo Thetis astui, jotta Akhilleus sais hyvityksen, linnojen turma." Lausui noin; helo-olkainen heti totteli Here, harjalt' Idan lensi jo kohti Olympoa ylhää.
Kaasi jo miehen Meriones sopaurhoja Troian, uljaan Laogonon, isä jonka, Onetor, ol' Idan Zeun pyhä pappi ja laill' ikivaltain arvoa nautti; tuota hän korvuksiin, liki leukaa iski, ja joutuin pois jäsenist' elo kiiti, ja kaamea yö hänet kietoi. Keihään heitti nyt Aineias päin Merionesta, toivoen sattuvan tuon, kun riens uros, suojana kilpi.
Itse hän leimauksen laelt' Idan jyskehin jylhin iski akhaijein keskeen; sen väläystäpä kaikki kammostuivat, jäi väki kauhun kalpean valtaan.
Heidät valtaa ilo ja innostus, he tuntevat olevansa muuta kuin maisen elämän lapsia, jotka hetken täällä viipyvät häipyäkseen tyhjiin. Istuessani yläkannella yksin, Idän tähtitaivaan tuikkiessa, johtui mieleeni, kuinka se ei ole sattuma, joka on tehnyt itämaat yksijumalaisuuden ja niin monen moraalisen uskonnon alkukodiksi. Lempeä yö on täällä vuorokauden paras aika.
Haarem-puiston vehmastoista tie käy majaan, miss' ei loista ihmeet taitehen, ruusustoon, jok' idän kesään kukkiin puhkes, piilopesään sulo rauhan, templiin sydämen. Siellä luopuu valtikastaan valtijas, ei ota vastaan loiston kunniaa; hourisuukot, simahuulet, balsamiset tuoksutuulet, lempi, lempi siellä odottaa.
Eloisa tuuli tuntuu kaikkialla Havauttaa huojuun korven kuusikot Säteistä päivän, honkain huojunnasta Heräävät luonnon lauluniekat vasta; Liverrys täyttää kohta lehdot nuoret, Etäällä raikuu vastaan rantavuoret, Kajaten huomenkoiton kultaisuutta, Uhoten aamu-ilman ihanuutta. Jo Suomen taivaallenkin koitti viimein Myös kevätpäivä. Nyt senkö pilveen peittäis kaakon usma Tai idän häivä?
Päivän Sana
Muut Etsivät