United States or Niger ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Voi emäntä kulta! joka varastaa niin julmasti kotoaan, millä hän muulla maksaisi palkan. Minulleki tarjosi hän jyviä käsitöitteni edestä, mutta mitä minä hänen jyvillänsä teen; rahan tuo sitten maksoi. Hän kokee olla aina niin höyli minullekin, ikäänkuin en minä häntä tietäisi ja tuntisi.
Kun he tulivat majatalon luo, sanoi ukko Swart: "Käykäämme tähän kortteliin! Minä tunnen isännän ja hän on sangen höyli mies, hän on ennen ollut räätäli, mutta nyt on hän ostanut majatalon 'Hiljainen rauha'". "Se nimi on minun mieleiseni", sanoi Witt, "täällä varmaankin mahtaa olla hyvin rauhaista, käykäämme tähän kortteriin".
Minä en nuuskaa. Oho, miten hieno! Mutta tuo Aholan nuori isäntä on vasta höyli mies ja rikas, ihan äärettömän rikas. Tsiu! Voi miten armottoman suuria sikojakin sillä on, ja lampaita on navetta täynnä. Kävin tänä aamuna siellä, ja kovin oli isäntä höyli. Niin, niin, kyllä siellä on komeaa! Kelpaa sinne kyllä emännänkin tulla.
Kun vaivaani teille ma valittelin, Te olitte vait suin haukottavin; Mut koreita värssyjä siitä kun tein, Mua kiititte kaunihin eloogein. Kun pirua huutelin, tuli tää, Ja mua hän alkoi ihmettää; Ei ole hän ruma; lempo ties, Ett' oli hän moinen hieno mies, Mies kaikkein parhaalla i'ällään Ja nöyrä ja höyli järkiään. Hän viisas diplomaattikin on, Ja selvitti kirkon ja valtion.
Se on sellainen, sellainen, joka kirjoittaa... Sanomalehtiin, lisäsi Holli-Reeta. Tuntevatko isä ja äitikin hänet? kysyi Jaana kummastuneena. Iikka Rönty näytti oikein ylpeältä. Onhan se meillä jonkun kerran syöttänyt hevostaan, hän sanoi. Hyvä ja höyli herra se on, jatkoi Holli-Reeta. Ja niin puhelias. Kaikesta se kertoi ja kaikesta se tahtoi tiedon ottaa.
Kun he sitten vihdoinkin saapuivat majatalon pihalle, seisoi siellä oven edessä neljä hanhea, ja ukko hanhi sanoi: »Mitä tyhmyyksiä! Kuka käskee nukkumaan avoimella maantiellä!» Ja kolme tyhmää naarashanhea rupesi myös huutamaan: »Kuka antaa itseään niin narrata, kuka vain, kuka vain!» »Käykäämme tähän sisälle», sanoi ukko Swart. »Isäntä on höyli mies.
Ja kas kun se Holopainen ei itsekään huomannut siitä puhua, vaikka se tässä istui ja joi kahviakin... Mutta eiköhän tuo lihakauppias Kinnunen sattuisi sitä muistamaan; se asuu siinä Liperiin menevän kadun varrella, niin että Liperiin mennessä ei tule väärää, jos pistäytyy kysymässä. Ja se Kinnunen on hyvin höyli mies. Kyllä se sanoo, kun vain sanotte, jotta se Makkosen leski neuvoi tulemaan.»
LIINA. Niin, ja paksut. ANNA-MAIJA. Ajattelepas nyt semmoinen talo ja semmoinen tavara, ei niitä niin pidä luotaan työntää. Ei Aholassa emännän vain nälkää tarvitse nähdä, ei ainakaan. Rahaa on kuin muutakin paperia. Ja kovin on isäntä höyli tämmöisiä köyhiäkin kohtaan. Aivan kuin sinä Liina. Kyllä teistä tulisi komea pariskunta. LIINA. Mutta tehän sen Aatamin puhemies lienettekin, vai miten?
"Niin", sanoi lukkari, "pitää aina oleman niin suora ja kankea kuin seiväs, ja sitten teidän pitää olla rohkea ja iloinen ja esiytyä uljaalla ryhdillä. Kun teitä kohteliaasti puhutellaan, tulee teidän myös olla höyli, erittäinkin sotaväkeä kohtaan.
Soi koputus ikkunalasiin, Käden näkee he viittovan: Isä-vainaja siinä seisoo Pyhäviitassa saarnaajan. Kun pirua huusin, hän saapuikin, Ja mun hän sai ihan ihmeihin; Ei ruma hän ollut, ei rampakaan, Mies hauska ja hieno kerrassaan. Hän mies on parhaissa voimissansa, Siro, höyli ja ihmistuntija kanssa. Hän taitava diplomaatti on, Ja hän selvitti kirkon ja valtion.