Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Sieltä kuului niiden naisten laulu, jotka pesivät ja pukivat lakintekijä-vainajan ruumista, valmistaen sitä huomispäivän juhlallista paari-tuomiota varten. Heidän laulustansa antakoon seuraava nyky-aikainen mukailus jonkun käsityksen: Näkymätön olento, Joka ilmaan sulit jo, Mutta vielä viivyt lässä Luona ruumihisi tässä.
Vangitsemispäivästään saakka olivat Rosa ja hänen veljensä, osaksi erään lahjan, osaksi Lomaquen välityksen vaikutuksesta, olleet suljettuna samaan koppiin; ja yhdessä he nyt odottivat huomispäivän kauheata kohtausta. Rosasta tämä kohtaus oli kuolema kuolema, jota hän ainakin kärsiväisyydellä ajatteli.
Tehnyt sen vain suunsa viettelevällä hymyllä, vain vartensa aisti-iloisella notkunnalla. Eikä Johannes pelännyt enää huomispäivän suruja eivätkä eilisen peikot häntä enää ahdistaneet. Se oli Liisan ensimmäinen lahja Johannekselle. Ja Johannes oli ruvennut aavistamaan, mikä aarre hänellä Liisassa oli, ja katsonut kuin uusin silmin häntä.
"Jaa, jaa, kyllä, kyllä", vastasi ukko Hemmer ja arveli että onpa tämä nyt onneton päivä, kun ei vain päästä työhön käsiksi. Professori B. alkoi heti puhua myöskin huomispäivän vaaleista ja taas kuuli ukko Hemmer kuin unessa sanat "sortovalta", "intriigit", "isänmaa", "länsimainen sivistys" y. m. Ja taas hän vastasi: "Jaa, jaa, kyllä se niin on".
Se tapahtuu, sennor. Asia numero kaksi, jatkoi kreivi Bertelsköld. Siinä tapauksessa, että herra veljeni voisi tunkeutua hänen majesteettinsa suosioon sittenkin, vaikka olen levitellyt huhuja hänen arvokkaasta entisyydestään, on tarpeellista kreivi Schefferin välityksellä antaa ajoissa hänen majesteetillensa tieto huomispäivän ilmoituksesta.
Vihaisesti puuroa pistelivät, joka suupalan perästä selkäpuolen lusikkaa puhtaaksi nuolivat ja toopista sinukkata "laskumieheksi" särpäsivät ja särpäsivätkin oikein ryystämällä niinkuin velliäkin kupin laidasta syödessä, jonkun sanan vain syödessään vaihtoivat, huomispäivän askareista ja muista vakavista asioista, sillä "ruokarauha se on herroissakin". Sikäli kuin kukin kuppinsa tyhjensi, nousi hän pöydästä.
Ja nämä ihmiset, jotka nyt riensivät juhlaan, puettuina togiin, koreisiin tunikoihin, kukkiin ja jalokiviin, saattoivat huomenna kuulua tuomittujen joukkoon; ehkä hymy monenkin kasvoilla oli peittämässä kauhua, levottomuutta ja huomispäivän pelkoa; ehkä kuumeentapainen himo ja kateus tälläkin hetkellä kalvoi monen ulkonaisesti huolettoman, seppelöidyn puolijumalan sydäntä.
FABIO. Laittakaa hänen vettänsä noita-akalle. MARIA. Niin tietysti, ja se on tapahtuva huomispäivän aamuna, niin totta kuin elän. Neiti ei tahtoisi häntä menettää niistäkään hinnasta. MALVOLIO. Niinkö, mamselli? MARIA. Herra Jumala! HERRA TOPIAS. Mutta, olehan nyt vaiti! Tämä ei ole oikea tapa. Ettekö näe, että häntä vaan ärsytätte? Antakaahan minun yksin!
Micawber itki; mutta tyyntyi melkein kohta sen verran, että hän soitti kyyppärin sisään ja tilasi kuuman munuaispuddingin sekä talrikillisen äyriäisiä huomispäivän aamiaiseksi. Kun jätin heidät hyvästi, vaativat he molemmat niin hartaasti minua tulemaan päivällisille heidän luoksensa, ennenkuin he lähtivät pois, ettei minun käynyt kieltäminen.
CRESSIDA. Oi, pyydän, prinssi: anteeks antakaa; Näin aikonut en suuteloa kärttää. Mua hävettää. Oi, Zeus, mit' olen tehnyt! Jäähyväiset nyt sanon, hyvä prinssi. TROILUS. Jäähyväisetkö, armas Cressida? PANDARUS. Jäähyväiset? Niin, huomispäivän aamuun. CRESSIDA. Tytykää, prinssi. TROILUS. Mitä pahastutte? CRESSIDA. Ah, omaa seuraani. TROILUS. Te ette itseänne pakoon pääse. CRESSIDA. Yrittää koitan.
Päivän Sana
Muut Etsivät