United States or Portugal ? Vote for the TOP Country of the Week !


Te laulut, muinoin rakkaat mulle, Pois unohduksen mereen jo! Teit' poika ei rakastetulle Eik' neiti enään laulelko. Teiss' armastain oon lauleskellut, Vaan armas petti, näetsen: Teit' veteen olin kirjoitellut, Siis uppokaat myös vetehen. Meren tyyni. Vesissä mi tyyni tuima! Meri nukkuu unissaan; Huolissa jo tähtää laivur Yhä suljaa pintaa vaan. Mitään tuulta ei niin mistä Kuolon rauha kauhea!

Nyt hän haki virastoilta sitä muutosta sukuperintö-asiakirjoihin, että, jos suvussa oli useampia poikia, tila jäisi vanhimmalle ainoastaan siinä tapauksessa, että hän tunnusti maan yleistä valtiouskontoa; jos ei, niin oli tiluksen saava vanhimman jälkeinen poika. Kaikissa näissä huolissa paheni tauti, jota hän sairasti, yhä enemmän. Tämä oli surun ja kiusan aika vanhalla tilalla.

Huolissa se juuri elämän paras onni piileekin. Viimeksi kun tavattiin, ei minulla ollut mitään huolia. Ja näitte, kuinka surkeassa tilassa silloin olin. Niin, te kun sairastitte Sairastinko? Mitä pihkaa! Niin sairastinhan minä semmoista itsekkäisyyden tautia, muuta se ei ollut. Nyt minä siihen sijaan olen todenperään kipeä. Katsokaas näitä.

Mitä hyvänsä olin oppinut, se oli halvoissa, jokapäiväisissä elämäni huolissa niin kadonnut muististani, että nyt, kun minua tutkittiin, minä en osannut mitään, vaan asetettiin koulun alhaisimmalle penkille.

Kaunis myrskyssä, kauniimpi tyynnä, päivänpaisteessa kylmänä kyynä. Aalto on ahnas, syvyys on hellä, surmaa sankarin lempeydellä. Huomenen huolissa merimies soutaa; pohjalla ijäti uinua joutaa. Päällä päilyvät tähdet ja kuudan, alla , pyhä, yksi ja muudan. Pinta on pettävä, tosi on syvyys, turmaa tuova kuin naisen hyvyys. Hiihteli sininen neiti, sinisessä tähti-yössä, unessa etäisen onnen.

Elä'kä itke ilman syytä, Elä vaivoitta valita; Viel' on syyssä itkemistä, Vaivoissa valittamista, Ikävissä itkemistä, Huolissa kujertamista. Tuuti sulhoa tytölle. Tuuti, tuuti tyttöäni, Tätä tyyntä tyttöäni, Tätä pientä piikoani, Matalaista marjoani, Monen lehmän lypsäjäksi, Yheksän heruttajaksi!

Oleskeltuaan muutamia päiviä Korsholmassa, jossa asui perheineen erään kirvesmiehen luona, Yrjänä oli valmis lähtemään meren poikki. Toinen pikkupojista kuitenkin sairastui niin pahoin, ettei käynyt ajatteleminenkaan lähtöä, sillä ankara talvi on käsissä ja tuli sääli pientä lasta; mutta heillä oli varoja varsin niukalti, tuskin nimeksikään. Yrjänä puhui kirvesmiehelle, mutta tämä ei siihen tiennyt keinoa, sillä hänellä ei ollut työtä itselläänkään, ja niin kului pari viikkoa suurissa huolissa. Lapsi ei parantunut, ja perheen varat olivat lopussa, kun kirvesmies sitten eräänä päivänä kasvot ilosta loistaen astui yhteiseen huoneeseen. "

Kaikki munkit ja nunnat, jotka omantunnon vuoksi ovat hylänneet laiskurin-elannon luostareissa; kaikki seurakunnat, jotka kaipaavat evankelista pappia; kaikki ihmiset kaikista säädyistä sielun, ruumiin tai rahan huolissa kääntyvät T:ri Lutherin puoleen apua tai neuvoa varten, koska hänellä on hellin sydän ja selvin pää koko maassa.

Mies kuluttaa elinvoimansa kaiken laillisen koron liiallisessa työssä, liiallisissa huolissa tai liiallisissa huvituksissa. Mutta hänellähän on toimensa hoidettavana. Hänen on päätettävä sekavia laskuja, kirjoitettava saarna tai muu kirjoitus ja virkistyksekseen hän polttaa sikaria, juo kupin väkevää kahvia tai lasin väkijuomia.

Ei ole kieltäminen, että näissä huhuissa oli osaksi perääki: että Esa katovuosina jyväkauppansa kautta oli rikastunut, vaan ei hän siltä ollut köyhiä nylkenyt, vaan päin vastoin useille heistä ilmaiseksi lahjoittanut viljaa. Kumppanikseen elämän huolissa ja iloissa oli Esa valinnut erään ison talon tyttären, joka myös kauneutensa kautta oli tyttönä ollessaan kosolta ko'onnut kosioita ympärilleen.