Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Jeanne tunsi yht'äkkiä olevansa kuin kirkastunut, ja kohottaen päänsä, jonka oli kätkenyt käsiinsä, hän sulki silmänsä, joita huikaisi hohtava päivän koi. Kokonainen vuori purppuran punaisia pilviä, jotka osaksi olivat suuren poppelikujanteen peitossa, levitti loistettaan yli havahtuneen maan.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun hanki on hohtava alla, kun taivas kirkasna kaareutuu mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu, tuul' ulvovi, polku on ummessa ja tuisku on taivahalla. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun ystävä häll' on myötä, kun latu on aukaistu edessään mut parempi hiihdellä yksinään, tiens' itse aukaista itselleen ja yksin uhmata yötä.
"Jos odotat, niin kohta soitetaan, sinulle," sanoi hän. Synnöven kasvoille lensi hohtava puna, äiti loi puhujaan terävän katseen. Mutta tämä vaan hänelle hymyili. "Niin käy kuin Herra tahtoo; eikö niin äsken sanottu?" Ja hän astui edeltä kohden kirkonporttia, muut hänen jäljessään. Kirkonportilla oli tunkoa, ja kun tarkemmin katsoivat, se vielä oli suljettu.
Ja värssy seurasi värssyä, mistä tulivat ne monet sanat? Mistä se tuli että ne loistivat kuin hohtava kulta tummalla pohjalla? ja sanat kävivät yhä suuremmiksi! Vihdoin ne yhdistyivät kummalliseksi tähti-kirjoitukseksi; silloin Kari sulki silmäluomensa, kirjoitus kuin huikaisi niin.
On metsä vartijas; Sä milloin mua heijailet Sun kultaloistossas? Niin lauloin; päivä hohtava Käi kylmään sylihin. Mä itkin vaan; voi kaihoa! Se katsoi silmihin'. Kolme laulua. Pois lähde kanssain, kultani! Oo vaimoin, lepää rinnallain. Niin hellä ei oo kotosi Kun sydämein on sulle vain.
Yksin parhaan vierashuoneen ilmakin, kun menin sisään ovesta, loistava valkea, karaffien hohtava viini, lasien ja talrikkien kuvat, leivoksien hieno, suloinen lemu, Miss Murdstone'n puvun haju ja meidän mustat vaatteet kaikki muistuu mieleeni. Mr. Chillip on huoneessa ja tulee puhuttelemaan minua. "Ja kuinka Master David voi?" kysyy hän ystävällisesti. Minä en voi sanoa hänelle: aivan hyvin.
Päivät pitkät hän oli hovineitoineen istunut linnan marmorisen puistolammikon reunalla, missä vesi oli kirkasta kuin hopea ja kalat kultaiset niin hupaisesti edestakaisin vilahtelivat. Istunut siinä vapa vaskinen kädessään, huntu hohtava hartehillaan, ja joskus kohottanut kalan rantamalle, jonka hänen hovineitonsa heti olivat rientäneet irti ongesta päästämään.
Ei rikkaa, ei roskaa, ei takkuisia ojanreunoja, ei koukeroisia vakoja, vaan kaikki suorakulmaista, melkein turhantarkkaa, niinkuin lakaistua, peltotilkut maanlaadun ja kylvön mukaan erivärisiä: ruskeita, harmaita, viheriäisiä. Eikä metsä missään haittaamassa, ei kylmää korpea näkyvissäkään, mutta tuolla täällä iltapäivän paisteessa hohtava kylä tai oikeammin kaupunki, kirkko aina keskellä kylää.
Siellä makasi pienessä aituuksessa kirjava, pieni lehmä. Sen pieni kello kilahti silloin tällöin hiljaa märehtiessä. Hevonen söi niityllä, hammas tuntui olevan vielä kunnollinen, sillä jokainen ote rauskahti niin terävän somasti. Aurinko oli jo ammoin sitten laskenut, mutta laskun jälellä näkyi vielä lämpöisen hohtava punainen auer.
Terve laakson kaunis kukka, Soma mustatukka! Terve Impipienoiseni, Riemu sydämmeni! Kadonnut Helmi. Pois hämär' illan pakenee; Tuo ruunu kiiltäväinen Jo öisen huoneen valaisee Ja Helmi säihkyväinen. Kuin ilma, läpi hohtava, Kuin päivän säde, kirkas; Ei pienintäkään pilkkua, On niin tuo Helmi puhdas.
Päivän Sana
Muut Etsivät