Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025


Kiiti ovelle kuin näätä, poikki porstuan jo luisti, portahille yhtä päätä, räjähtää kun pommi muisti. Siin' ol' äijän töitten loppu, vaan ei vielä tullut hoppu; maaten maassa mullin mallin Munter virkkoi: 'Hiis vei pallin. Tänään aamun suussa häilyi vielä hengen viime kyven; loppuun saakka sama säilyi hällä sankar-ryhti tyven.

Se melkein sattui, eipä paljon vailla; sanoa voin nyt Hannu Klngan lailla, kun kuula hipoi hänen kulmiaan: 'Tuo hiis ei karta miehen naamaakaan'.» Hänt' aina huvitti tuo sana toistaa, taas aimo nauruss' ukon naama loistaa, Ja taas hän asentoon käy pönäkkään, kupeessa nyrkki, sääret levällään.

"Hurraan saakohon Karl Adlercreutz, hän kunnon miesi on!" Ne sanat päässeet juur' ol' äijän suusta, niin naamaan lensi kaarnan pirsta puusta. "Hoh, hoh, sit' odotinkin", lausui hän, "kas, sepä mies on hyvä tähtäämään!" "Se melkein sattui, eipä paljon vailla; sanoa voin nyt Hannu Klingan lailla, kun kuula pyyhkäis hänen kulmiaan: 'Tuo hiis ei karta miehen naamaakaan!"

Eläpäs sinäkin, Konstantin Narkisitsh, ensin niin kauan kuin minä ja tule sitten vasta minua tuomitsemaan." "Kylläpäs löysi mies tytönkin, johon rakastua! Ruma kuin hiis!" "No, no, Konstantin Narkisitsh!

Totta tosiaankin, se oli juuri äsken illan hämärässä, kun hän juoksi jälessäni boulevardin puitten välissä. Hiis tiesi, jos ei täällä vielä ennen illan loppua saa selkäänsä? tulee minulle mieleeni katsellessani yleisöä.

"Hiis", ärjyi hän, "ei käy se nyt ensinkään, männyistä kuoren lentävän kyllä nään, vaan suojass' ompi Ryssä, hän pääsee pois; te tähtäätte kuin silmiä teill' ei ois." Viimeisen sanan tuskin hän suustaan saa, kun maahan Braskin tuustista kellahtaa; kas siinä vastausta jo liiakskin, moist' ei ois luullut tohtivan korpraalin.

Hän kumartui, otti tuon korean lemmikin ja tarjosi sen ääneti Laurille, joka otti sen yhtä ääneti vastaan. "Mitäs tämä nyt merkitsee?" arveli Lauri itseksensä. "Ensin suututaan kuvasta ja sitten se otetaan ja pannaan koreasti povelle ja sitten annetaan lemmikki. Hiis! Eiköhän tuommoisesta olisi selitystä Gentilhommessa?" He läksivät kulkemaan kotiapäin.

Kreivi Vasili kiiruhti tiehensä, ikäänkuin hiis jonkun vastenmielisen muiston muodoss' olis tavotellut tallata hänen kantapäilleen. "Nyt matkustamme Kautokeinoon," sanoi hän hengästyneenä hotelliin tultuansa. "Ilma ei ole hyvä täällä, me tarvitsemme näyttämön vaihetusta."

Niin näkyy Hyvä, etteivät tule kaikki yht'aikaa, vaikka eipä se Lapsimuori hätään joutuisi, vaikka tulisivatkin Se on tuottava, tuo afääri, kun vaan saisi enemmän niitä pentuja käsiinsä. Pietariinko vienevät vai mereen? Toisivat hullut tänne vaan. Pirullisesti. Kyllä minä niistä huolen pitäisin. Tuo tyttö tuolla. Se se vasta kalu on. Antaa kukkaronsa haltuuni, jossa on sata markkaa! Hiis vieköön!

Pyytäkää, ett' teitä He muistavat. CORIOLANUS. Mua muistavat! Hiis olkoon! Parempi, jos mun unhottaisivat. Kuin pappiensa neuvotkin. MENENIUS. Näin kaikki Te pilaatte. Ma menen nyt. Mut pyydän, Puhukaa heille, mutta siivosti. CORIOLANUS. He ruokotkohot suunsa siis ja peskööt Silmänsä puhtaaks. Tuossa heit' on pari. Syyn tietänette, miksi seison tässä.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät