Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Mikko pyyhki otsaansa paitansa hihaan, oli vähän aikaa ääneti ja jatkoi sitte taas: »Oli kesäinen päivä, semmoinen, jona ei tuulen henkeä tunne, jolloin luonto ikäänkuin kuuntelee sen turvissa asuvien lintusten ääntä. Minä kuulin Anna-Liisan kepeän astunnan ja riensin häntä vastaan.
»Näen ensin niinkuin käärmeen » »Se on nainen lempimäsi.» »Sitten niinkuin näädän päärmeen » »Hän on ylin ystäväni.» »Hälle käärme hiipii hihaan » »Syttyy nainen toiseen teistä.» »Nää en, lempeen vaiko vihaan » »Katso kaunon kyyneleistä!»
Rimpinen tarttui nyt Järvisen hihaan kuin takiainen, hapuillen toisella kädellään Järvistä kurkusta. Järvinen riuhtasi irti itsensä tiuskaisten: Mene nyt jo ulos ja paikalla! Sinäkö minua komennat, vanha kettu, kollo ja jätkä! hohisi Rimpinen. Mutta tunnetko näitä nyrkkejä, tunnetko. Hän puristeli nyrkkejänsä Järvisen nenän edessä. Tahdotko päin kuonoasi!
Soppa syötiin ilman minkäänlaista häiriötä; lusikka on, niinkuin tunnettu, kaikista viattomin ase. Mitään vahinkoa ei sen vuoksi tapahtunut, paitsi että Sándor orpanamme, nähdessään kuinka Kálmán runoilija, silloisen muodin mukaan, ei pitänyt lusikkaa kolmen sormen välissä, vaan kämmenessä, myöskin tahtoi tehdä samoin ja kaatoi onnellisesti ensimmäisen lusikallisen takkinsa hihaan.
»Jos voisitte olla maljaan koskematta, ei minulla olisi teistä mitään valittamista», vastasi kapteeni, »ja minä rohkenen huomauttaa, että tekisitte parhaiten jos säästäisitte keuhkojanne kauravellinne jäähdyttämiseen, ettekä löpertelisi arvoituksia. Meitä tarvitaan kannella», lisäsi hän ankarammalla äänellä ja laski jo toisen jalkansa portaalle. Mutta Mr Riach tarttui häntä hihaan.
Antti ei virkkanut mitään, työnsi vain äänetönnä palttoota hihaan. Kappelin edustalla olivat kaikki tulet sammutetut. Muuan surkea kaasuliekki vain valaisi tien rappusista alas. Suihkulähde oli lakannut puhaltamasta. Istumapaikat, joista ainoastaan lähimmät voi pimeässä erottaa, olivat tyhjät. Tuolit tuuskottivat pöytiä vasten turvallaan kuin juovuksissa siihen nukkuneet.
Sinulla sanotaan olevan niin paljon ... en ole ennen ennättänyt. Osottaa taakkaansa: Katsos: tunnethan sinä nämät...? Ah, painaa, painaa... URMAS Omituisesti liikutettuna: Niin ... taakkaa meillä on, mies-rukka... TAAKANKANTAJA Kiivaasti, outo palo silmissä: Urmas! Tarttuu hänen mekkonsa hihaan ja vetää kiireesti muutamia askeleita etualalle päin. Kiinteästi silmiin tuijottaen: Urmas!
Ja yhtäkkiä hänen poskensa alkoivat värähdellä ja hän purskahti itkuun, ja kääräisten hihansa ylös hän kuivasi silmiänsä likaiseen paidan hihaan. Oletteko jo lopettaneet? kysyi tirehtööri.
"No sitten se sujuu kaikki niinkuin käsi hihaan mutta vartokaas, minä annan teille täältä muutamia klopoja noin viisitoista markkaa, niillä pyydän hankkimaan minulle vaatteita, sillä nyt kun muutan ammattia, ei enää ole sovelias julkisuudessa käyttää vanhaa viskapukua." Kantala katseli rahoja, sitten katsoi hän terävästi Mattia silmiin, joka jatkoi: "Varastanut, arvelette kai?
Päivän Sana
Muut Etsivät