Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Nimeni ei ollut tuntematon silloin, kun minulla oli kunnia lainata teidän ylhäisyydellenne hevoseni Narvan luona, tai kun minun suotiin Väinäjoen, Klissovin ja Thornin luona taistella teidän ylhäisyytenne komennossa, vastasi vieras uljuudella, joka sopi hänelle oivallisesti, parrasta ja sarkatakista huolimatta.
Kreeta, eihän hän vaan mahtanut suuttua?... Lähtee vielä sitä kyytiä kotiin... Täytyy mennä katsomaan. Hyvää päivää taloon. Mikä teidätkin taas tänne lennätti! Jumal'antakoon. Hyvä hevoseni ja paha aavistukseni... Ei minulla ole nyt aikaa teidän kanssanne laverrella. Eipä taitanut vainuni pettää... Pois nyt kaikki koirankurit!... No! mitä te taas tahdotte? Hän on siis vielä talossa...?
Mutta yhä katkerampaa tuskaa kärsi Alheidin sydän, sillä hän näki Salikin silmien yhä lämpimämmin palavan, hänen katsellessaan niin ihanaa, mutta aina alakuloista vierasta tyttöä. Mutta sydämensä sisimpään sopukkaan kätki Alheidi tuskansa. Niin tuli Salik eräänä päivänä hänen luoksensa. "Alheidi! Hevoseni, lempiratsuni, on haavoittunut.
Illalla myöhään tulin erääsen kylään, jätin hevosen metsään ja menin ensin hiljaa katsomaan olisiko vihollinen siellä, mutta en löytänyt ketäkään. Nyt toin hevoseni ja panin sen talliin; itse menin tupaan makaamaan. Siellä nukuin muutamia tuntia, ja kun aamulla ai'oin mennä ulos, huomasin vasta 2 ruumista, joidenka kanssa olin maannut ja jotka osoittivat vihollisen jälkiä.
Aurinko oli noussut, tiellä alkoi tulla ihmisiä vastaan; suostuin tarjoukseen, vaikka vastenmielisesti. Hän laski hymysuin varjoni maahan eikä aikaakaan, niin se oli jo hevoseni varjon vieressä ja juosta hölkytteli yhtä hilpeästi kuin sekin. Mieleni kävi hyvin oudoksi. Maalaisia tuli vastaan, jotka kunnioittavaisesti nostivat lakkinsa ja tervehtivät arvokasta herrasmiestä muka.
Jos ajan tiellä tai käyn istumaan, sidon kiinni hevoseni, puolustan omaani, lyön jotakin lurjusta, kaikki te kirjoitatte muistiin, ja kaikesta minä saan maksaa. Hyvä Jumala ja kaikki pyhät suojelkoon järkeni! Ja ota nyt rautiosi ja akkaväkesi ja mene matkaasi, Paavo! Ja jos tulet minun maalleni, niin muista, mistä ja millaisena minut löydät!
Olen valmistava teille pienen, mieluisan ilon, jota varten otin vapauden tuoda teidät tänne. Muistelen kertoneeni teille että toissapäivänä olin vähällä lentää satulasta, kun muuan nuori mies äkkiä riensi esiin ja oman henkensä uhalla pidätti pillastuneen hevoseni. Voitteko ehkä arvata, kuka pelastajani oli? En koskaan arvaa arvoituksia, madame.
Pihalla en nähnyt myös niin sielua, pait mainitun koiran, ennenkuin postimiehet tulivat tuvasta, jotka myös olivat niin hävyttömät, että riisuttuansa hevoseni, juoma-rahasta haukkuivat minulle ja vaimolleni takanapäin, kuin siat. Tultuani vierasten tupaan kestkiivari kaatui lattialle minun jalkoihini ja vaimoni, joka niin muotoin oli juovuksissa.
»Vai niin no niin sitten et sinä minua enää tarvitse, Jakob», hän puhui hitaasti, »mikäli ym-ymmärrän ... ja siinä tapauksessa pyydän saada hevoseni valjastetuksi; tahdon mielelläni päästä tuonne metsään vielä tänä iltana.» »Tietysti niinkuin itse tahdot, Jörgen! Minusta tosiaan on ikävää, että olen sinua näin kauan pidättänyt.
Kuningas ei vastannut mitään, mutta mennessään pisti hän tukaatin vanhimman pojan käteen. Poika piti päivää vasten tuota keltaista rahaa ja näytti sitä pienemmälle veljelleen. Yksi nuoremmista rohkaisi sen johdosta mielensä, juoksi kuninkaan jäljessä ovelle ja huusi ääneensä: Odotahan, kuulehan, anna minullekin raha; sinä olet polkenut rikki hevoseni. Kuningas kääntyi hymyillen poikaan päin.
Päivän Sana
Muut Etsivät